"Kuulutte poliisilaitokseen, eikö totta?"
"Tavallaan" vastasi etsivä.
"Hyvä", sanoi toinen täydellisesti välinpitämättömänä, "mitä kahvilaa ehdotatte?"
"Sanoisimmeko Grandin Palmusalin, siellä saamme istua täydellisesti rauhassa."
"Sanotaan niin ja menkäämme."
Krag ymmärsi, että tämä keskustelu oli tarkoitettu palvelijan tiedoksi.
Se merkitsi, että mies tunsi itsensä varmaksi ja että häntä suojeltiin.
Etsivän aavistus, että murhenäytelmä johti juurensa laajemmalle kuin
hän alussa luuli, toteentui.
Kun he tulivat ulos porttikäytävästä, kysyi Krag.
"Oletteko venäläinen?"
"Luuletteko niin?"
"Luulen."