"Miksi kutsutte minua provokaattoriksi?"
"Selitän sen muutamin sanoin. Te luulette järkähtämättömästi, että minä olen Müllerin murhaaja. Uskotte, että minä olen murhannut Müllerin, siksi, että olen venäläinen ja että hänen urkkiatoimintansa on vahingoittanut synnyinmaatani. Myönnän vielä kerran, että minä ilman pienimpiäkään omantunnon vaivoja tuntisin todellista nautintoa, saadessani raivata pois tieltä sellaisen vahinkoeläimen kun Müller. Mutta sellaisesta myönnytyksestä tunnustukseen on pitkä askel. Te tiedätte edelleen, että minä en koskaan ota sellaista askelta. Te ette voi hankkia todisteita minua vastaan. Vaan sittenkään ette tyydy merkitsemään Müllerin murhaa niiden salaperäisten ja selvittämättömien tapahtumien joukkoon, joita tapahtuu mailmansodan taistelujen varjossa. Siksi olette laskenut, että minä jonkin ajattelemattoman teon kautta paljastaisin itseni. Se on se, jota minä kutsun provokationiksi. Muuten olette kai ymmärtänyt, että minulla ei ole mitään rikollisia aikeita Vera Lapudin raukkaa kohtaan."
"Kyllä olen, eversti Lapudin", vastasi Krag.
Toista värisytti.
"Saatanko luottaa teihin?" kysyi hän, tarttuen Kragin käteen. "Olette arvannut oikein", sanoi venäläinen, "minä olen eversti Lapudin ja Vera on vaimoni. Minä en kaatunut Tannenbergissä vaan jouduin vangiksi. Kukaan ei ole kuullut minusta mitään. Kuukausi takaperin onnistui minun paeta ja olin matkalla kotiin Kristianian kautta, kun venäläisiltä ystäviltäni sain kuulla, kuinka tunnottomat roistot olivat saaneet vaimoni sekotetuksi tähän hirvittävään juttuun. — Kukaan ei voi estää minua matkustamasta täältä. Kukaan ei voi myöskään estää minua ottamasta vaimoani mukanani."
"Minä menen hakemaan vaimoanne", sanoi Krag.
* * * * *
Kuukausi tämän jälkeen sai Krag Pietarissa leimatun kirjeen. Se oli nimetön, mutta Krag ei hetkeäkään epäillyt kuka oli lähettäjä. Kirje kuului:
"Kunnioitettava Herra —
Tarvitseeko minun sanoa teille, että minä olin murhaaja. Sillä pelastin vaimoni hengen ja kunnian ja tunnoton roisto on saanut rangaistuksensa. Pitäkää tikari muistona. Menen jälleen sotaan, mutta nimeni ei enää ole Lapudin. Älkää etsikö minua."