Harald Vik keskeytti:
"Ettekö usko, että he ensin löytävät meidät, jos he kerran tulevat katolle?" kysyi hän.
"Meidän täytyy etsiä piilopaikka."
"Mihin aiotte kätkeytyä tällä katolla, jossa ei ole ainoatakaan piilopaikkaa?"
"Ette siis luota minuun?"
"En. Enhän tunne teitä. Kuka te oikeastaan olette?"
Kuolemaantuomittu vastasi lyhyesti ja välinpitämättömästi poistuessaan
Harald Vikin luota:
"Minä olen tiedemies."
Norjalainen näki, kuinka vieras mies kiipesi ukkosenjohdatinta pitkin toisen rakennuksen katolle ja poimi pienet liuskakivenpalaset, jotka hän huolellisesti pisti taskuunsa.
Tullessaan takaisin Harald Vikin luo hän sanoi osoittaen ukkosenjohdatinta: