Thomas Busch nyökkäsi surumielisesti.
— Ja muistatko sen ihanan vaunun, jossa me ajoimme?
Rikoksentekijä pudisti päätään.
— Me tapaamme taas, sanoi hän, — me tapaamme taas.
Näytti siltä kuin olisi muuten niin kivenkova mies ollut todellakin hieman liikutettu.
Hän viittasi Harald Breden luokseen ja sanoi:
— Lopettakaamme nyt kohtaus. Tämä vain kiihottaa. Jää hyvästi, rakas
Juliette.
Rakas Juliette syleili häntä ja suuteli häntä pitkään.
Nyt kalisteli ovenvartija avaimillaan merkiksi, että kohtaus oli lopussa ja varieteenainen horjahti muutamia askeleita takaisin.
— Vettä, kuiskasi hän.