Nuori Järven kiiruhti esiin vesilasin kanssa ja sai samalla aiheen tukea häntä, — tuki, jolle nainen antoi arvoa, sillä hän kuiskasi lämmöllä:
— Kiitos, kiitos. Ja hän katseli suurilla, kyynelten täyttämillä lapsensilmillään häneen.
Nojaten nuoren Järvenin käsivarteen jätti hän keskusteluhuoneen. Ovessa heitti hän viimeisen kaipaavan katseen Thomas Buschiin.
Ennen kuin rikollinen vietiin takaisin selliinsä, tutkittiin hänet tarkoin. Kaksi poliisia suoritti tätä tehtävää kauan. Asbjörn Krag seisoi vieressä ja tarkkasi huomaavasti toimitusta.
Kun poliisit olivat valmiit, eivätkä olleet löytäneet mitään, sanoi
Krag:
— Tuokaa lasi vettä.
Täysi lasi vettä tuotiin. Salapoliisi ojensi sen Thomas Buschille ja sanoi:
— Juokaa.
Tähän saakka oli Busch ollut hiljaa. Nyt loi hän salapoliisiin vihamielisen katseen ja vastasi mutisten:
— Minä en ole janoinen.