Insinööri kiitti ja lähti. Keskustelun loppuaikana hän oli tarkasti kiinnittänyt huomionsa Asbjörn Kragiin, joka oli ääneti istunut ja kuunnellut.
Hänen mentyään kysyi Rosenkrantz:
— No, mitä arvelette?
— Minä olen samaa mieltä kuin tekin, vastasi Krag.
— Missä asiassa?
— Että tässä piilee jotakin. On kyllä totta, että tehdas tarvitsee suuria laajennuksia, mutta tämä erinomainen kiire on silmäänpistävä. On selvää, että insinööri odottaa jotakin.
— Mitä.
— Hän odottaa, että jotakin tapahtuu. Rakas ystävä, saatatte olla aivan vakuutettu siitä, että tarjooja on jo tulossa.
— Toinen. Uskotteko sen?
— Uskon, ja kun hän tulee, tiedämme monesta asiasta enemmän kuin mitä nyt tiedämme.