— Entä vielä?
— Ja hänellä on harmaa parta ja kultasankaiset silmälasit!
Pappi sekaantui heti asiaan.
— Miten voitte jutella tuollaisia loruja, herra tilanomistaja, sanoi hän. — Sehän on luvatonta puhetta.
Kenraali läksi liikkeelle, ja mies, joka oli ottanut asian puheeksi, vaikeni ja kävi sanattomaksi huomatessaan olleensa ajattelematon.
— Hyvät herrat, sanoi kenraali yhä edelleen hyvin vakavana, — se mitä rahvas puhuu, ei koske minuun; minä en sekaannu väkeni juoruihin, mutta minä puhelen vastenmielisesti niistä perheessäni sattuneista tapahtumista, jotka ovat minulle kiusallisia.
Kenraalin puhetta seuranneen hiljaisuuden jälkeen kuului rakennuksen sisäpuolelta äkkiä kauhea jyrinä. Kaikki nousivat.
He katsoivat toisiinsa. Oli kuin jotakin kamalaa olisi heidän keskellään.
— Se oli isossa salissa, huudahti kenraali. — Mitä täällä tapahtuu?
Hän kulki reippaasti läpi huoneiden toisten herrojen seuraamana.