— Mitä sitten arvelette tästä uudesta arvoituksesta?
— Samaa kuin muistakin arvoituksista.
— Nimittäin?
— Nimittäin että ne johtuvat ihmisen toiminnasta.
— Ah, sepä oli hauska ratkaisu. Mutta minä en ole rahtuakaan viisastunut.
Salapoliisi otti taskustaan katkenneen koukun ja näytti sitä
Rosenkrantzille.
— Katsokaa tätä tarkemmin, sanoi hän.
Luutnantti loi silmäyksen koukkuun ja huudahti heti:
— Kas, Krag, te olette loistava valehtelija. Te puhuitte vähän aikaa sitten, että rauta oli ruosteen syömä. Mutta tämähän on aivan äsken katkennut.
— Aivan oikein, vastasi Krag. — Koukku ei ole ollenkaan ruosteen syömä. Se on viilattu poikki.