Melkein huomaamaton hymy ilmestyi Asbjörn Kragin kasvoille.
— Johtopäätöksenne on oikea, luutnantti Rosenkrantz.
— Silloin olette kai jo aikaisemmin tehnyt huomioita, jotka ovat saattaneet teidät ajattelemaan insinööri Steneriä.
Krag nosti päätänsä ja katsoi häneen.
— Olen, sanoi hän.
XXIII LUKU.
Vierailu.
— Miten kauan huomionne on ollut kiintyneenä insinööri Steneriin? kysyi Rosenkrantz.
— Eilis-illasta alkaen, vastasi Asbjörn Krag.
— Se kummastuttaa minua, vastasi luutnantti. — Eihän insinööri Stener ollut ollenkaan kartanossa eilis-iltana.