— Sangen ihmeellistä, mutisi Krag. — Nyt hän seisoo tehtaan konttorin edustalla. Näyttää kuin hän odottaisi merkinantoa.
Äkkiä pilkahti valo. Krag näpähytti sormiaan.
— Insinööri Stenerin ikkunassa on tuli, sanoi hän. — Se oli varmaan merkinanto.
— Mutta kuka tuo mies on? kysyi luutnantti Rosenkrantz, viitaten mustaan olentoon, jota he innokkaasti olivat seuranneet.
— Se on kameleontti, vastasi Krag.
XXXIV LUKU.
Aitauksen yli.
— Kameleontti? kysyi luutnantti Rosenkrantz säpsähtäen. — Sepä on ihmeellinen, monimuotoinen olento, ja täälläkin hän näkyy liikkuvan.
— Se kuuluu nimeen, vastasi Krag. — Hän muuttaa muotoaan yhtä usein kuin vaihtaa toiminta-alaansa. Saammepa nyt nähdä mitä hän täällä aikoo tehdä. Minä olin olettanut hänen menevän toisaalle.
— Mihin?