Kun luutnantti mennessään huoneeseensa kulki eteisen läpi, kohtasi hän Hans Kristianin, joka vaelsi sinne tänne sytytetty lyhty toisessa ja avainkimppu toisessa kädessä.
— Myöhään vuoteelle, varhain ylös, sanoi luutnantti.
— Niin, nyt minä teen viimeisen kierrokseni, herra luutnantti.
Hän aikoi jatkaa kulkuaan, mutta luutnantti piti häntä kiinni napinreiästä.
— Tahdotteko ilmoittaa minulle erään asian? sanoi hän. — Asunko yksin toisessa kerroksessa?
— Aivan yksin, herra luutnantti.
— Entä toiset huoneet?
— Niitä käytetään ainoastaan silloin, kun meillä on kutsuja tahi enemmän vieraita.
— Entä palvelijat, missä he nukkuvat?
— Osa palvelijoista eteläisessä siipirakennuksessa. Loput väen rakennuksessa.