"Ei, rakas ystäväni, mitä sinä ajattelet", sanoi hän leikillisesti. "Sinulla oli äsken muutamia täysin oikeita vastaväitteitä, jotka tekivät epäilyksenalaiseksi kuuluisan vieraan tänne tulon. Ja sinä olet kuitenkin mielikuvituksen mies… mutta nuo muut!" Krag kohautti olkapäitään. "Luuletko, että minä asettuisin alttiiksi vaaralle tulla nauretuksi vasten kasvoja. Ei, tällä kertaa saamme tyytyä olemaan vailla seikkailuja."
Harald Brede nyökkäsi miettivästi.
"Mutta", lausui Asbjörn Krag äkkiä, "jättäkäämme koko juttu syrjään.
Puhuimme uutisista. Minä olen kertonut omani, nyt on sinun vuorosi.
Onko sinulla mitään sydämelläsi?"
"Ei, ei mitään… Kyllä, tosiaankin, taskuvarkaus eilen illalla. Varomaton nainen menetti tungoksessa laukkunsa ja siinä olleet 17 kruunua 20 äyriä."
"Ajattelepas miten mielenkiintoista!"
"Muutoin olemme jo saaneet varkaan kiinni. Kolmentoistavuotias katupoika. Hänet on lähetetty kasvatuslaitokseen."
"Ajattelehan, niin hirveän mielenkiintoista."
Harald Brede haukotteli vieläkin kerran.
"Ei", sanoi hän, "nyt luulen, että minä seuraan sinun neuvoasi ja teen kävelyretken auringonpaisteessa. On ihana kevätilma."
Hän oli jo pannut kätensä ovenripaan, kun virkatoverinsa huudahdus äkkiä pidätti hänet.