Harald Brede kääntyi.
"Halloo", huudahti Asbjörn Krag pää melkein sanomalehden peitossa, "sehän on merkillistä."
"Mikä niin merkillistä?"
"Eräs ilmoitus", vastasi Krag, "jonka nyt olen nähnyt kolmena päivänä peräkkäin."
"Niin, mutta olenkin nähnyt, että sinä useampia päiviä peräkkäin olet istunut ja leikellyt sanomalehdistä epäiltäviä ilmoituksia voimatta löytää pienintäkään lähtökohtaa, mistä aloittaa."
"No niin, mutta tämä on oikein merkillistä."
"Mitä se siis on?"
"Ilmoitus jostakin löydetystä bassoviulusta."
"Kas, eihän tuo ole niin omituista, rakas virkaveli, tässä eräänä päivänä havaitsin minä ilmoituksen kadonneesta lyhtypatsaasta."
"Mutta tämä ilmoitus on ollut lehdessä kolmena päivänä peräkkäin ja nyt on bassoviulu löydetty — merestä. Näyttää siltä, kuin se olisi tarttunut ankkuriin ja sen mukana vedetty ylös."