"No, mitä sanot?" lausui hän.
"Juttu näyttää kieltämättä merkilliseltä."
"Niin", vastasi Asbjörn Krag, "ja kaikkein merkillisintä on, että kauppias sanoi bassoviulun sisässä olevan jotakin."
III.
ITÄVALTALAISET.
Molemmat salapoliisit odottivat suurella jännityksellä bassoviulua, vaikk'ei kumpikaan heistä voinut olla ajattelematta, että tilanne oli hiukan koomillinen.
"Siinä se on", virkkoi äkkiä Harald Brede, joka oli seisonut ikkunan vieressä ja uteliaana tirkistellyt kadulle.
Eräs poika toi kärryillä bassoviulua.
Asbjörn Krag antoi parille konstaapelille määräyksen kantaa viulun salapoliisikonttoriin.
Oli sangen hupaista nähdä kahden konstaapelin retuuttavan esinettä, jonka soittajat tavallisesti kantavat kainalossaan. Viulu asetettiin lattialle, ja Harald Brede koetti sitä nostaa.