Nyt yhtyi Leo Carsten puheeseen.
"Pidän sopimattomana", sanoi hän ylimielisesti, "että minun päämieheni yksityisasioista keskustellaan tällä tavalla."
Prinssi hätkähti.
"Ajattelin juuri sitä", mutisi hän.
Asbjörn Krag kääntyi nyt Leo Carstenin puoleen.
"Siis kuningas on ottanut teidät palvelukseen?" kysyi hän.
"Niin, meidät molemmat", jatkoi Carsten samalla osoittaen seuralaistansa, tyhmää, lihavaa itävaltalaista.
"Voin selittää sen siten", sanoi prinssi, "että hänen majesteettinsa epäluuloisuuteen taipuvaisuudessaan on pelännyt, ettei minun onnistuisi saada kirjeitä neiti Brenneriltä. Hän nauroi, kun kerroin, että neiti Brenner itse oli esittänyt tällaista menettelyä, koska hän pelkäsi, että kirjeet joutuisivat tunnottomien ihmisten käsiin. Senvuoksi on hän omasta aloitteestaan ryhtynyt toimiin saadakseen kirjeet haltuunsa. Hän on sitä varten ottanut nämä molemmat roistot palvelukseensa. Siinä on hänen majesteettinsa iskenyt kirveensä kiveen, hän, joka muutoin on sangen viisas ja selväjärkinen mies."
Kääntyen Leo Carsteniin sanoi prinssi:
"Mutta eihän hänen majesteettinsa ole kehoittanut teitä seuraamaan minua voidaksenne sopivassa tilaisuudessa valokuvata minut jossakin mieltäkiinnittävässä tai harmillisessa tilanteessa."