Sitten hän palaa vieraittensa luo. Maurilaisessa kammiossa hän huomaa kunniavieraan, herra Stiegelin, ja astuu hänen luoksensa.
Tanskalainen liikemies sanoo:
— Vai niin, siinä te olette. Hyvä on, olen etsinyt teitä. Kuulkaas, tunnetteko sen naisen?
— Minkä naisen? kysyy Falkenberg. Hän oli jo melkein unohtanut portaissa sattuneen kohtauksen. — Ahaa, tarkoitatte ratsumestarin naista.
— Niin, häntä jonka tapasimme.
— Minä tuskin tunnen häntä. Tiedän, että hän on nimeltään rouva
Kempel. Hän on nuori leski.
— Aivan oikein, vastasi tanskalainen. — Hänen nimensä on Valentine
Kempel.
— Tekin siis tunnette hänet?
— Tunnen. Ettekö nähnyt, miten ällistyin tavatessani hänet portaissa?
— Huomasin sen. Mutta minä tunnen häntä, kuten sanottu, perin vähän. Ihmiset pitävät hänestä, hän on vilkas ja ottaa paljon osaa seuraelämään.