— Murhaajat, virkkoi hän puoliääneen, ovat hävittäneet kaikki jäljet.
Falkenberg heristi korviaan ja kysyi:
— Murhaajat — arveletteko siis, että niitä on ollut useampia?
Krag nyökkäsi.
— Epäilemättä, sanoi hän.
Konsuli istui hetkisen hiljaa. Sitten hän nousi äkisti ja huudahti:
— Entä muut huoneet! Emmekö tarkasta koko taloa? Ehkä Ada on jättänyt muutakin jälkeensä kukaties.
— En usko, että löydämme täältä enää mitään, vastasi salapoliisi, mutta voimmehan silti katsoa.
He kulkivat useiden huoneiden läpi. Yksi niistä oli aivan tyhjä, muut olivat täynnä vanhoja tomuisia huonekaluja. He vaelsivat edelleen pitkän käytävän halki, kohtasivat portaat ja nousivat toiseen kerrokseen. Siellä kaikki huoneet olivat kalustamattomia ja yleensä vielä huonommassa kunnossa kuin alakerroksessa.
Ei missään näkynyt merkkiäkään siitä, että huoneet olisivat äskettäin olleet asuttuina.