— Uhkarohkeuttako myös?
— Niin, sitä myös.
Hän kohotti lasiaan ja kilisti Valentinen kanssa. Tämä katseli häntä pitkään ja tutkivasti.
Tällä välin jatkettiin yhä työlästä taivallusta ruokalistan läpi.
Kun vihdoin viimein oli päästy juustoon asti, tuotiin Kragille kirje.
— Hyvin tärkeä, kuiskasi hovimestari.
Asbjörn Krag aukaisi heti kirjeen. Siinä ei ollut allekirjoitusta, mutta hän ymmärsi kohta, että se oli konsuli Falkenbergilta. Kirje kuului:
"Minun täytyy heti puhutella teitä. Odotan kabinetissa peilisalin oikealla puolella."
Arkkitehti ja ratsumestari eivät kiinnittäneet vähintäkään huomiota pöytätoverinsa saamaan kirjeeseen. He vain hoitelivat lasejaan ja latelivat "petohämähäkille" leikillisiä imarteluja.
Mutta Asbjörn Krag tunsi, miten Valentinen silmät seurasivat häntä ja miten kiihkeästi hän halusi tietää mitä kirje sisälsi.