Hän katkoi tikarilla nuorat käsistään. Se tosin maksoi hänelle monta veristä naarmua.
Seuraavassa tuokiossa hän oli katkaissut jaloistaankin nuorat. Ja sitten hän vihdoin seisoi lattialla, pystyssä ja vapaana, mutta pahoinpideltynä, kädet ja pää veressä.
Hän kumartui ottamaan revolverin.
Automobiili torven kärsimätön törähdys ilmaisi hänelle, ettei Valentine ollut vielä lähtenyt. He siellä odottivat espanjalaista. Ja espanjalainen don José Ysayo peuhasi edelleenkin huoneessa etsien tamineitaan.
Hän kirosi kuullessaan torventörähdyksen.
Oli ilmeistä, että hän etsi jotakin, mutta löytämättä.
Asbjörn Kragilla oli suunnitelma valmiina.
Hän päätti rohkeasti panna kaikki yhden kortin varaan ja ripeällä kaappauksella valloittaa takaisin mitä oli menettänyt.
Hän tirkisti avoimeen kassakaappiin. Aivan oikein. Täydelleen niinkuin hän oli ajatellut: kassakaapissa ei ollut peräseinää ollenkaan, vaan se johti suoranaisena kanavana viereiseen huoneeseen.
Valentinen tikari hampaissa ja oma revolverinsa oikeassa kädessään
Asbjörn Krag ryömi kanavaan.