Konsuli hymyili.
— On kysymys hengestänne. Vielä ei kukaan ole voittanut minua, jatkoi
Valentine.
Hän alkoi kävellä kiihkeästi edestakaisin.
— Minä saatan olla paholainen, jos tahdon, sanoi hän.
Falkenberg seurasi häntä silmillään.
— Tiikeri, jolla on lapsenkasvot, sanoi hän.
Yhtäkkiä hän astui Valentinen luo ja kuiskasi ihan vasten hänen kasvojaan:
— Petohämähäkki —
Valentine peräytyi kirkaisten ja haparoi kädellään rintaansa.