— Tunsitko naisen?
Palvelija jäi seisomaan paikalleen.
— Tunsin, vastasi hän.
— Sulje ovi!
Palvelija sulki oven.
— Oliko se hän? kysyi Falkenberg.
— Oli, vastasi vanhus.
— Hyvä on. Käy sanomassa veljelleni, että ellei hän tuossa paikassa tule, niin lähden yksin.
Palvelija meni.
Mutta nyt Falkenbergin hyvä tuuli oli tiessään. Sen sijalle oli häneen tullut jotain ärtyisää ja kiihtynyttä. Hän kiroili hiljakseen.