— Asianomainen on kai tietänyt tuon sanan.
— Mutta sehän on mahdotonta. En ole ilmaissut sitä ainoallekaan elävälle olennolle.
— Ette edes veljellenne?
— En. Aivan varmasti en hänellekään.
— Eikä sana kai ollut itsessään niin yksinkertainen, että varas olisi ajatuskykyään käyttämällä saattanut arvata sen?
— Ehdottomasti ei. Se oli — Krag ojensi torjuvasti kätensä.
— Älkää sanoko! huudahti hän.
— Mitä ihmettä, eikö minun pidä sanoa sitä? Ei teillekään. Miksi ei?
— Siksi että tahdon itse keksiä sen. Niin pian kuin olen löytänyt sanan, olen todennäköisesti löytänyt varkaankin.
Falkenberg kysyi: