— Ymmärrän, sanoi konsuli aikoen vetäytyä pois.
Krag pidätti häntä.
— Vielä eräs seikka, sanoi hän. — En tahdo suinkaan olla tunkeilevainen, mutta käykö laatuun saada tietää, mitä aiotte toimittaa tällä aikaa ennen puoli kahtatoista?
Falkenberg mietti.
— Ei, sanoi hän, en mielelläni sano sitä. Se on aivan yksityistä laatua.
— Eikö sillä ole mitään tekemistä puheenaolevan asian kanssa?
— Ei kerrassaan mitään.
— No sitten ei siitä sen enempää, sanoi Krag.
Hän meni kirjoituspöytänsä luo ja painoi nappia. Ulommista huoneista kuului kellon soitto.
— Mitä te nyt teette? kysyi Falkenberg seisten ovessa.