— On, se vietiin jo iltapäivällä.
— No sitten ei mikään estä.
— Minä saatan teidät sinne.
— Kiitos, mutta älkää ottako nähdäksenne mitään vaivaa. Minä makaan mieluimmin jollakin sohvalla.
— Miten vaan tahdotte.
Herrat astuivat verkalleen Charlien asuntoon vieviä portaita ylös.
Kaikki oli siellä koskematta entisellään. Huonekalut, matot ja taideteokset olivat hajallaan taiteellisessa epäjärjestyksessä, josta Charlie niin paljon piti.
Atelieerissa nurinkäännetyt taulut irvistivät heitä vastaan.
Salapoliisi osoitti muuatta siellä olevaa leveätä divaania.
— Tuossa minä tahdon nukkua, sanoi hän.