— No mene sitten.
Jens oli jo ikkunassa. Samassa hän heilautti itsensä ulkopuolelle, sai kiinni markiisitelineestä ja liukui maahan. Krag seisoi seuraten häntä silmillään, kunnes hän oli päässyt tielle.
Sitten salapoliisi veti jälleen verhot ikkunan eteen, heittäytyi divaanille ja nukkui oitis.
Hän nukkui kaksi tuntia. Kun hän herättyään pukeutui uudelleen, tuli hänestä taas salapoliisi Asbjörn Krag, eikä mustapartaisesta kaivosinsinööristä näkynyt merkkiäkään.
Hän meni portaita alas Einar Falkenbergin asuntoon. Konsuli ei ollut vielä pukeutunut, mutta tuli kohta, ilmoitti vanha palvelija.
Aamiaispöytä oli katettu kahdelle.
Konsulin työhuoneessa olivat aamulehdet. Asbjörn Krag tutki ne hyvin tarkoin, mutta ei löytänyt mitään mielenkiintoista.
— Hyvää huomenta, Krag, oletteko nukkunut hyvin?
Konsuli seisoi ovessa.
— Kuten sanoin teille, kaksi tuntia, vastasi Krag, mutta teillä on näemmä ollut rauhaton yö.