— Minustakin tuntuu, sanoi tuomari, että ratsumestarin käytöksessä on luotettavuuden leima. Mutta minä vain en käsitä, mistä syystä hän tahtoo salata tärkeitä seikkoja. No niin, jatkakaahan.
— Kääntykäämme nyt toiseen epäluulonalaiseen, sanoi Krag. — Me panimme kumpikin heti hänet merkille. Hän osoitti silmäänpistävää asianharrastusta. Me muistamme, kuinka hän kulki niityllä nuuskien maata, ikäänkuin hänellä olisi ollut vainu. Hän koetti kaikin mokomin saada epäluulot kohdistumaan ratsumestariin. Miksi? Onko ajateltavissa, että kuka tahansa tuiki tuntematon herra X sekaantuu tähän asiaan ja koettaa kaikin mahdollisin keinoin tehdä toisen ihmisen onnettomaksi ja kunniattomaksi?
Minä voin kertoa teille, että kohtasin tämän miehen eilen illalla. Se tapahtui luultavasti muutamia minuutteja sen jälkeen kuin hän oli lähettänyt teille tuon kirjeensä, ehkä puolta tuntia myöhemmin. Olin jo silloin päättänyt hieman tarkastella häntä, ja mahdollista on, että minulta siinä pääsi joku varomaton sana, joka herätti hänen epäluulonsa. Oli miten tahansa, tänään on ilmennyt seikka, joka todistaa häntä vastaan. Häntä ei ole kuulunut, vaikka hän nimenomaan on ilmoittanut tulevansa tänne. Hän on kadonnut jäljettömiin. Hän ei ole lähettänyt peruutusta eikä minkäänlaista selitystä. Jätän teidän ratkaistavaksenne, kumpi on epäiltävämpi: ratsumestariko, joka itse on lyönyt korttinsa pöytään, vai tuo mieskö, joka tällä tavoin tekeytyy näkymättömäksi.
— Siihen kysymykseen ei ole vaikea vastata, sanoi tuomari. —
Epäiltävämpi on minun silmissäni ehdottomasti asianajaja.
— Eikö niinmuodoin pitäisi hankkia hänet tänne?
— Ehdottomasti. En tiedä miten tässä muuten päästäisiin mihinkään, ellemme saa kuulla hänen selitystänsä.
— Silloin pitäisi teidän myös etsityttää häntä, sanoi salapoliisi, vieläpä kaikilla vallassanne olevilla keinoilla.
Puheenjohtaja katsoi häneen kysyvästi. Krag nyökkäsi, ja sitten tuomari antoi merkin nimismiehelle.
Molemmat viranomaiset kuiskailivat keskenään hetken aikaa, ja sitten nimismies lähti nopeasti huoneesta.
Kuulustelu, joka oli muodostunut todellakin odottamattomaksi, keskeytettiin nyt, ja oikeus otti neljännestunnin väliajan. Nimismies oli saanut tehtäväkseen keinolla millä hyvänsä ottaa selon asianajajasta ja tarpeen tullen vaikka väkipakolla tuoda hänet kuulusteluun. Toinen sanomalehtimiehistä kääntyi Kragin puoleen: