Salapoliisi seisoi kuin ankaran iskun saaneena. Hänen tapansa ei ollut osoittaa mielenliikutusta, mutta tämä hirvittävä uutinen yllätti hänet. Hän tuli samassa ajatelleeksi Dagny neidin kummallisen tuskaisia kysymyksiä, ja hänessä heräsi valtavan masentava tunne, että asiassa ehkä piili vielä hirveämpiä salaisuuksia.
— Näyttäkää minulle missä hän on, sanoi hän tuomarille, ja molemmat lähtivät nopeasti astumaan.
Matkalla tuomari koetti katkonaisin lausein selittää mitä oli tapahtunut.
Ryen talon pehtori oli löytänyt asianajajan ruumiin ja ilmoittanut siitä heti nimismiehelle, joka sattui juuri silloin olemaan virkaatekevän tuomarin seurassa. He olivat molemmat rientäneet paikalle, ja tieto löydöstä oli levinnyt kulovalkean tavoin, niin että väkeä tulvi joka taholta.
Asianajaja Boman oli löydetty metsiköstä Ryen talon läheltä. Hän oli nähtävästi aikonut mennä niittyjen poikki taloon, kun hänen päällensä oli hyökätty.
— Onko hänet ammuttu? kysyi Krag.
— Ei, murhaaja on iskenyt hänen päähänsä ammottavan haavan jollakin tylsällä aseella. Hän on nähtävästi kuollut heti.
— Onko mitään jälkiä?
— Ei, ei kerrassaan mitään. Asia on täydellinen arvoitus, mutta omituisinta on, että asianajajaa on lyöty aivan samalla tavalla kuin everstiäkin.
Asbjörn Krag hätkähti.