— Hitto vieköön, paperi!
YHDEKSÄSTOISTA LUKU.
Sininen kirjekuori.
Paperi!
Asbjörn Kragin mieleen oli yhtäkkiä muistunut tuo salaperäinen ja tärkeä asiapaperi, jota nuori neiti Holger oli etsinyt.
Hän ymmärsi, että tämä paperi oli koko asian ydin. Jos hän sen saisi käsiinsä, löytyisi samalla arvoituksen selitys.
Täytyihän tämän paperin olla erityisen tärkeä ja koskea joko eversti
Holgeria tai hänen tytärtään tai ratsumestaria.
Krag tiesi vanhastaan, miten äärettömän vaarallisia tuollaiset halventavat asiapaperit saattoivat olla ja kuinka ne tunnottoman ihmisen käsissä voivat tuhota ei ainoastaan yksityisiä henkilöitä, vaan kokonaisia perheitä.
Oliko tuollainen asiapaperi todellakin tämän murhenäytelmän sisäisenä vaikuttimena?
Taistelu tästä paperista — sekö se oli jo maksanut yhden ihmishengen ja vaati ehkä useampia?