— Ja päästäkseen huomaamatta sisään nosti asianomainen sellaisen melun, että se herätti koko talon.
Toinen kohautti olkapäitään.
— Me olemme vain noudattaneet sinun käskyäsi, sanoi hän. Muuta hänellä ei ollut sanottavaa.
Asbjörn Krag nousi, meni ystävänsä luo ja puristi hänen kättänsä.
— Älä käsitä minua väärin, sanoi hän. — Olen sinulle kiitollinen siitä, että sinuun voi luottaa. Sen tiesin muuten ennestäänkin. Mutta nyt minä tuumiskelen ihan toista. Tässä asiassa on todellakin monta puolta. Mitä enemmän sitä ajattelen, sitä vaihtelevampana ja monimuotoisempana se minulle näyttäytyy. Kun ajatukseni yrittävät tunkeutua salaisuuden läpi, tuntuu aivan siltä, kuin ne taittuisivat prismassa. Minä olin tuolla niityllä, kun väkesi hyökkäsi sinne.
— Miksi et ilmaissut itseäsi?
— Mutta hyvä ystävä, ajattelehan… Näin pari miehenroikaletta juoksevan lyhdyt käsissä. Pane mieleesi, että olin ulkona etsimässä tuota meidän salaperäistä aavettamme, joka tekee seudun vaaralliseksi. Mitä minun piti ajatella, kun sain nähdä tämän ilveilyn? Heittäysin pitkälleni maahan. Tahdoin nähdä heidät lähempää ja luulin jo hetken ajan olevani arvoituksen perillä. Miehet juoksivat ihan ohitseni. Näin, että heillä oli heinähangot aseina, ja saatoin ymmärtää, että he etsivät jotakuta. Minä tunsin heidät, he olivat tämän talon väkeä. Heti heidän jäljessään hiipi pari muuta. Silloin minä ihan totta ajattelin, ettet sinä ollut voinut pysyä levollisena, vaan olit nyt jo lähettänyt minua etsimään. Mitä tämä merkitsee? minä ajattelin. Eikö ystävälläni, tiikerinmetsästäjä Ryellä ole tuon enempää malttia ja kylmäverisyyttä? Makasin tyynesti alallani, kunnes väki oli palannut kotia. Ja sitten odotin vielä jonkun aikaa. Sillä tahdoin rangaista sinua tulemalla kotiin vasta viime tingassa. Nyt näen kuitenkin, että se oli erehdys. Ajolla olikin toinen syy. Saat suoda minulle anteeksi.
Vastausta odottamatta Krag meni ikkunan luo tutkiakseen sitä tarkemmin.
Hän kosketti lasipalasia äärettömän varovasti, ikäänkuin peläten saattaa niitä millään lailla epäjärjestykseen.
Hän otti käteensä muutamia siruja ja katseli niitä.