— "Käy sanominen"? Minä en ymmärrä sinua.
Mutta Asbjörn Krag ei ollut huomaavinaan, vaan istui levollisena ja varmana. Hän vain nyökäytti päätään ja toisti:
— Niin, käy sanominen, että hän on vapaalla jalalla.
— Ja yhtä vaarallinen?
— Ehdottomasti. Kenties hiukan vaarallisempikin.
— Mutta minkä kumman tähden et sitten kutsu väkeä koolle ja otata häntä kiinni?
— Tällä hetkellä ei ole tarpeellista ottaa häntä kiinni, vastasi Krag. — Mutta kun katson sopivaksi paljastaa hänet, ei se maksa minulle enempää kuin pienen kävelymatkan ja yhden ainoan sanan.
— Hän on siis lähitienoilla?
— Niin on, aivan lähellä.
Ratsumestari katsahti säikähtyneenä salapoliisiin.