— Miksei häntä pantu kiinni kiristämisestä?

— Nyt se on joka tapauksessa myöhäistä, ja elossa ollessaan hän muuten esiintyi erittäin ovelasti. Hänellä oli aina kunniallisuuden ja hienotunteisuuden naamio kasvoillaan, ja hän aloitti suhteensa everstiin ilmoittamalla, että kun nämä paperit nyt kerran olivat joutuneet hänen haltuunsa, ei hän voinut olla oman turvallisuutensa vuoksi antamatta asianomaisille tietoa niiden olemassaolosta. — Niin oli kivi alkanut vieriä, ja mies kävi päivä päivältä vaativammaksi esiintymisessään, ja näyttääpä siltä, että hän aikoi pakoittaa Dagnyn naimisiin kanssaan saadakseen kadotetun yhteiskunnallisen asemansa sillä keinoin takaisin.

Eversti Holger teki virheen. Hänen olisi luonnollisesti pitänyt heti kääntyä sinun puoleesi. Mutta hän käsitti väärin sinun ankaran ja hiljaisen olemuksesi ja luuli tekevänsä omantuntonsa mukaisesti, kun ilmoitti asian Dagnylle. Tämän hän teki eräänä aamupäivänä. Ja siinä sinulla on selitys, miksi tyttö niin äkkiä muuttui. Heidän neuvottelujensa ensi tuloksena oli päätös, että kihlaus oli purettava, ainakin siksi, kunnes kysymys olisi tavalla tai toisella selvitetty. Minä uskon lujasti, ettei asian järjestäminen olisi kohdannut mitään mainittavia vaikeuksia. Mutta sitten eversti joutui hyökkäyksen uhriksi. — Ystäväni, voitko antaa Dagnylle anteeksi, että hän silmänräpäyksen, ainoastaan silmänräpäyksen ajan epäili sinua?

— Minä annan kaikki hänelle anteeksi, sanoi ratsumestari. — Hän lienee kärsinyt hirveästi.

— Hän on paljon kärsinyt, vastasi Asbjörn Krag, mutta nyt hän on tyynempi, kun olen saanut hänet vakuutetuksi, etteivät nuo hyökkäykset ole missään yhteydessä tämän asian kanssa.

— Niin, nuo hyökkäykset, puuttui ratsumestari puheeseen, — ne käyvät tämän jälkeen entistä arvoituksellisemmiksi. Nyt en toden totta näe pienintäkään selityksen mahdollisuutta.

Asbjörn Krag katsoi kelloaan.

— Koska olen pidättänyt sinua näin kauan tällä selitykselläni, sanoi hän, sallit ehkä, että odotan vielä muutaman minuutin, ennenkuin näytän sinulle murhaajan.

— Miksei nyt heti? Hän saattaisi sillävälin päästä pakoon…

— Hän ei pakene, vastasi Asbjörn Krag.