Ratsumestari huusi pehtoria, joka heti tuli juoksujalkaa. Hän oli vieläkin kalpeana kauhusta. Ja hänen jäljessään tulla huippi renkejä yksitellen.
— Mihin nyt mennään? kysyi ratsumestari.
— Talon läpi, vastasi Asbjörn Krag. — Käy edellä, ystävä hyvä.
— Kaikkien huoneiden läpikö?
— Niin, kaikkien huoneiden läpi.
Ratsumestari kulki edellä, ja hänen jäljessään tulivat Krag, etsivän osaston mies ja pehtori.
Krag katseli uteliaana huoneita, tarkasteli ikkunoita siellä täällä ja katsoi kelloaan. Näytti siltä, että hän odotti sopivaa tilaisuutta ja että koko tämä vaellus oli pantu toimeen vain ajankuluksi.
Toiset seurasivat häntä silmillään.
Ensin käytiin kaikissa alakerroksen huoneissa, sitten yläkerroksessa, missä vierashuoneetkin olivat.
Ratsumestari sai aiheen mainita, että oli pantava kuntoon huone vastatullutta varten.