Runoja Herkules uroosta

by T. J. Dahlberg

Megara, kuningas Kreonin tytär, ensimältä Herkule'n puoliso, mutta ne eroisivat toisistansa vapatahtoisesti ja Megara tuli sitte Herkulen sotakumppalin ja heimolaisen Jola'n puolisoksi.

Merkurius (latinainen nimitys) Kreikalaisten Hermes, Jupiterin ja Maijan poika, kaunopuheliaisuuden, matkamiesten, kauppamiesten, ystävyyden ja rauhan jumala, jumalien (varsinki Jupiterin) lähettiläs, tulkki ja palvelia, jonka tautta hänellä oli yötä päivää enemmän työtä tuin muilla jumalilla kellään. Hällä oli aina leveäliepeinen, siipiniekka matkalakki päässä, kahdesta käärmestä tehty siipiniekka matkasauva kädessä ja hyvin pitkät mustat siivet kantapäissä. Lakin siivet olivat valkeat ja sauvan toiset siivet mustat, toiset valkeat. Mustilla siivillä lenteli hän Manalassa ja valkeilla taas joka paikassa muualla.

Minerva, Jupiterin tytär, viisauden, taidon, tieteiden ja sodan jumalatar. (Nimitykset Pallas ja Athene merkitsevät samaa jumalatarta.) Minervan sanottiin syntyneen sillä lailla, että Jupiter ensin nieli elävältä Metis-nimisen immen, jonka jumalien Orakeli oli sanonut synnyttävän semmoisen pojan, joka veisi Jupiterilta vallan; nieltyänsä alkoi hänen päätänsä kivistää ja hän meni Vulkanus-nimiseltä pojaltansa neuvoa kysymään, sillä Vulkanus oli jumalien seppä, ja vieläpä jonkullainen pappakin. Vulkanus otti silloin hyvin suuren summattoman piilun ja päräytti sillä Jupiterin pään kahtia; aivosta nousi nyt Minerva-jumalatar täysikasvuisena ja täydessä sotapuvussansa. Jupiterin pää kupsahti kiini ennallensa ja Minerva lähti paikalla isänsä kanssa sotaan jättiläisiä vastaan.

Neptunus (Poseidon), Saturnus-jumalan ja Rhean poika, oli meren jumala. Hänellä sanottiin olevan kolmihaarainen torrakka kädessä, jolla hän pani meret meuruamaan.

Nessus, eräs ihmishevoinen, Iksionen ja Pilven poika, yritti ryöstämään Herkule'n puolisota Deianiraa, mutta Herkules ampui myrkytetyn nuolen hänen sydämensä lävitse.

Orakeli oli semmoisen paikan nimi, jossa ennustuksia ilmoitettiin ja vieläpä ennustuksiakin kutsuttiin orakeliksi. Orakelin ennustaminen oli kaikkein juhlallisin ennustus-keino, mitä vanhan aikuisilla kansoilla lie ollut. Pakanallisuuden monijumalaisuus antoi petturille hyvän tilaisuuden jumalien nimessä pettää ihmisiä ennustamisillansa ja sillä keinoin laiskana pitää hyviä päiviä muiden vaivannäöstä; sillä ennustusta saamaan tullessa piti kysyjillä oleman hyvät lahjat ennustuksen antajoille, ennen kun tohtivat toivoakkaan ennustusta saavansa. Ennustajat taas ilmoittivat ennustuksensa semmoisilla sanoilla ja niin epätietoisesti, että ennustus näytti käyvän toteen, josko kysymyksessä oleva seikka tapahtuiki niin eli näin, joko niin kuin kysyjä toivoi tahi aivan toisin. Sillä keinoin tuli sivistymätöin kansa helposti petetyksi. Ihmiset eivät pitäneet siitä mitään, jos ne kantoivat kultansa, hopeensa ja mitä parasta heillä vaan oli ennustajoille, kunhan saivat kuulla monjaita epätietoisia sanoja, joita sitte saivat miettiä ja aprikoin, mitä ne merkitseisivät. Jos asia tapahtuikin aivan toisin kuin kysyjä ennustuksen mukaan luuli sen tapahtuvan, ja jos hän siitä meni valittamaan ennustajoille, niin ne sitte vasta selittivät ennustuksensa sillä keinoin, että se kumminki näytti todemmoiselta. Orakelia oli jokaisen jumalan osaksi, muutamilla usiampiaki; vieläpä paraimmille uroillekin annettiin semmoinen kunnia kuoltua, että niilläkin oli nimikko Orakelinsa, esim. Herkule'n Orakeli Athenin kaupungissa.

Pallas sama kun Minerva. Paitsi tätä Pallas-jumalatarta oli muitakin saman nimellisiä, esim. jättiläinen Pallas ja muuan Herkule'n pojistakin oli Pallas-niminen.

Poseidon, Neptunus-jumalan Kreikalainen nimitys.

Priamos, Laomedonin poika, oli Trojan sodan aikaan Trojalaisten kuningas. Hänen nimensä Priamos (ostettu) tuli siitä, että sisarensa Hesione osti hänen Herkule'n vallasta, silloin kun Herkules kävi Laomedonia kostamassa Hesionen vapahtamapalkan maksamattomuudesta. Herkules tappoi kostosodassa Laomedonin ja hänen muut poikansa, mutta Podarkes (Priamos) jäi sisarensa Hesionenen kanssa vangiksi. Herkules antoi Hesionen sotakumppalinsa Telamonin puolisoksi, mutta Hesione heitti kultakorunsa Herkule'lle veljensä vapahtimeksi. Telamon vei Hesionen Kreikan maalle matkassansa, mutta Priamos jäi Trojan kuninkaaksi. Herkule'n hävittämän Trojan kaupungin rakenti Priamos uudellensa vielä kauniimmaksi kuin ennen oli ollutkaan ja valloitti Trojalaisille lisämaitakin. Hänellä oli 50 poikaa ja iso joukko kauniita tyttäriä. Paris-nimisen poikansa laittoi hän Kreikan maalle hakemaan Hesionea takasi, mutta Paris ryöstikin siihen siaan kuningas Menelauksen ihmeen kauniin puolison Helenan ja vei sen Trojan kanpunkiin muka puolisonansa. Kreikkalaiset tulivat siitä syystä suurella sotajoukolla hakemaan Helenaa takasi. Heidän laivastossansa oli 1200 laivaa, joilla ne nyt tulivat meren yli Trojan kaupungin rantaan. Trojalaiset eivät kumminkaan heittäneet hyvällä Helenaa Menelaukselle takasi ja siitä syystä syttyi nyt Trojan kuuluisa kymmenvuotinen sota, jossa Kreikalaiset viimein polttivat Trojan, sitte kuin Trojalaiset itse ensin hinasivat parikymmentä Kreikalaista suuren summattoman puuhevoisen sisässä kaupunkiinsa. Muut Kreikalaiset olivat purjehtivinansa pois koko Trojan rannoilta, mutta menivätkin ainoastansa Tenedos saaren suojaan piiloon ja heittivät Sinonin ulkopuolelle hevoista. Kun Trojalaiset juosta kahittivat rantaan, niin ne eivät enää nähneet yhtään vihollisista, mutta se hirmuinen puuhevoinen, joka oli karvaisilla hevoisen nahoilla kaunisteltu, seistä konotti rannalla. Likemmäksi tultuansa näkivät Trojalaiset kumminki Sinonin hevoisen alla, hirsien välissä, muka piilossa ja vetivät hänen sieltä esiin. Sinon valehteli nyt, että Kreikalaiset olivat rakentaneet hevoisen muutaman sotiessa suututtamassa jumalan kuuniaksi ja sovintouhriksi, muka sen tautta niin suuren, että Trojalaiset eivät saisi sitä kaupunkiinsa, ja sanoi Kreikalaisten ruvenneen uhraamaan häntä itseänsäkin samalle jnmalalle, mutta hän oli toki päässyt karkuun ja piilotellut ensin tiheessä ruohokossa kaulaansa myöten vedessä ja sieltä sitte päässyt tämän pyhän hevoisen alle. Trojalaiset uskoivat viimein Sinonia, repivät kaupunkinsa mnuriin ison aukun, jonka kautta he hinasivat tämän pyhän hevoisen kaupunkiinsa pyhälle alttarille; joivat ja iloitsivat sitte puolen yöhön asti, mutta nukkuivat viimein juovuksissa raskaasen uneen. Sinonki oli ollut juopinansa, mutta hän meni nyt ilmoittamaan tulirompsulla Kreikalaisille Tenedos saareen, että petos jo oli onnistunut; juoksi sitte sanomaan hevoisen mahassa oleville kumppalillensa, että Trojalaiset jo makasivat juovuksissa. Kreikalaiset laskeusivat hevoisesta alas ja alkoivat tappaa makaavia Trojalaisia. Toisetkin Kreikalaiset, jotka saaren suojassa olivat piilotelleet, joutuivat kohta tappamaan ja sytyttelivät viimein koko kaupungin tuleen. Troja paloi tukkunansa ja Priamos sortui koko suurine perheinensä. Hän oli juuri Jupiterin alttarilla rukoilemassa, kun Neoptolemus (Pyrrhos) surmasi hänen.

Prometheys, jättiläisparikunnan Japeto'n ja Klymen poika, joka taikakeinoillansa loi ihmisiä ja pilkkasi Jupiteria kolineillansa. Jupiterpa suuttui viimein ja tuomitsi hänen rautakahleilla sidottavaksi Kaukasusvuoren kallioon, ja tuomio oli vielä niin kova, että hänen pitäisi olla iankaiken niillä raudoilla Kaukasusvuoreen kytkettynä. Hirvittävä korppikotka lenti joka päivä repimään ja syömään hänen maksaansa, mutta se kasvoi aina uudellensa. Herkules ampui kotkan myrkytetyllä nuolella ja päästi Prometheyksen irti sekä käski hänen ottamaan pienen jytyisen Kaukasuksen kalliosta mukaansa, särki yhden raksin samoista rautakahleista ja käski Prometheyksen teettämään siitä raksin raudasta sormuksen ja panettamaan sen mainitun kiven jytyisen sormukseen niinkuin muun koristuskiven, jotta Jupiter saattaisi sanoa, että Prometheys vieläkin oli samalla raudalla Kaukasuksen kallioon kytketty.