»Menetkö sinä sitten taas?» kysyi uteliaana Elsa.
»Menenpä tietystikin!»
Elsaa olisi myös haluttanut, vaan mikä lie ollut, joka aivan kuin peloitti. Hän sanoi Marille, ettei hän lähde, ja ajatteli sitten käydä syrjästä katsomassa, kun toiset laskevat, Vaan kun hän oli lähdössä, oli Mari tulossa heille, kartanolla tuli vastaan ja niin iloissaan ja hätäisenä, että Elsa luuli hänen saaneen toisen kirjeen Ristolta.
»Tule, tule, Elsa, ja Mari veti häntä käsipuolesta. Voi tule!»
Portilla oli Vimparin Aappo.
»Eikö haluta lähteä ajelemaan, kun on näin kaunis ilta?» kysyi Aappo.
»Voi, lähdetään, Elsa. Aappo, sinä ja minä!» kehoitteli kiihkeänä Mari.
Elsa vastasi hyvin jyrkästi kieltämällä.
»Mutta hauskaahan se on», sopersi Aappo ja selitti, ettei heidän tarvitse ajella kaupungilla, vaan menevät maantielle. »Ajamme pari kolme virstaa maalle päin ja käännymme sitten takaisin», selitti yhä Aappo, kun he lähtivät kävelemään. »Metsä on näin kuutamolla hyvin kaunis.»
Mari oli innoissaan, että se on hauskaa, kun luuli Elsankin suostuvan.