HURMERINTA. Menkää käskemään palvelusneiti tänne!
HILLERI (mennessään perälle). Eikö pastoria?
HURMERINTA. Ei!
ROUVA DANELL. Herra—herra—herra—
HURMERINTA. Rakas rouva Danell! Te toinnutte jo! Te olette pelastettu! (Tukien häntä hellävaroin taluttaa nojatuoliin istumaan.) Te toinnutte pian kokonaan. Eikö niin?
ROUVA DANELL. Ne taskurahat!
HURMERINTA. Minä tiedän, rouva Danell, että ne ovat teidän kädestänne.
Suokaa minun suudella sitä. (Suutelee kättä.)
ROUVA DANELL. Te matkustatte!
HURMERINTA. En matkustakaan. Minulla on onni jäädä tänne. Pankintirehtööriksi. Ja minä otaksun, että tähän onneeni on vaikuttanut—
Härkä ammuu ikkunan alla.