—Juuso, sinä ainakin lähdet?
—Ei junnahdakaan, sanoi Kelkan Matti.
—No, jos mies olet!
—No, tässä on miestä kuin merenmujetta, vaan ei sittenkään!
—Ei todellakaan meillä sovi lähteä nyt. Meillä on lauluharjoituksia jälkeenpuolisten, emmekä ole vielä puolisella käyneet, ja monta muuta syytä, selitteli Jaakko. Jos meillä olisi aikaa kuin teillä, eikä kiireestä puhetta mitään, niin lähtisimme mielellämmekin.
—Syödään puolinen siellä maalla, esitteli Ralle.
—Tämmöistä joukkoa ei syötetäkään viidellä leivällä ja kahdella kalalla! virkkoi Juuso.
—Kyllä minä maksan teidän edestänne, lupaili Ralle Jaakolle ja
Juusolle.
—Ei, miehet, rakkaat veljet, käytä nyt lähtö. Kun jätätte huomiseen, niin ehkä silloin on aikaa! selitteli yhä Jaakko.
Tuumailtiin, tuumailtiin. Päätettiin kumminkin lähteä tänään, huomenna sitten jonnekin muuanne.