»Mutta, hyvä Laura», alkoi Leena aivan kuin joitakin esteitä tuoda.
»Leena on hyvä ja pesee», uudisti Laura ja lisäsi: »Leena on hyvä ja myöskin kampaa pojan tukan.»
Poika vietiin kyökkiin puhdistusta varten.
»Mikä sinun nimesi on, lapsi raukka?» kysyi Leena syvällä säälillä.
»Heikki minä olen, vaan pojaksi vain minua aina sanotaan», vastasi poika.
»Hyvä Jumala armahtakoon!» siunaili Leena avattuaan pojan takin. »Eihän sinulla raukalla ole paitaakaan.»
»Mutta onpa aikamiehen takki», vastasi poika puoleksi kehuen, toiseksi niin leikkisästi, että Leena naurahteli kyyneleittensä joukkoon.
»Taitaa olla isän takki?» kysyi sitten Leena.
»Ei ole isän, on vain maailman takkeja.»
»Ei taida sinulla isää ollakaan?»