»Montako teillä on lasta?»
»Tässähän nämä on kaikki, kahdeksan niitä pitäisi olla.»
»Onko teiltä kuollut yhtään?»
»Ei. Eihän nuo ole edes kuolevaa sorttia.»
»No kuinka te niin? Se on Jumalan tahto, että ne elävät.»
»Jos tuo lienee.»
»Kuinka te sanotte jos, kyllä se on», sanoi rouva hyvin vakavasti.
»Sanotaan, että vaivaisen kaikki lapset elää, vaivaiselta kaikki kuolee», arveli vaimo.
»Jaa ei se ole niin, vaan se on niin kuin Jumala tahtoo», vakuutteli rouva juhlallisesti ja melkein nuhtelevasti, ja toinenkin rouvasihminen todisti:
»Juu, kyllä se niin on kuin Jumala tahtoo.»