– Saatammehan sen itsekkin tehdä, ettemme teitä vaivaa, – virkkoi Solmia.
– Tässä sinun nimesi jo on, – sanoi Joju.
– Ja tässä myöskin, – ilmoitti Sakki. – No sitä parempi. Sehän aina muistuttaa minulle, kuinka hyväntahtoisia te molemmat olette olleet minua kohtaan. Se oli sallimuksen oikku.
– Mutta Joju on leikannut paremmin kuin minä; ne eivät sovi olemaan samassa puussa.
– Aivan hyvin, ei tarvitse milloinkaan verrata, kumpi on paremmin leikattu.
– No niin, nyt leikkaan Maijun nimen ja sitten omani.
Kun nimet olivat valmiit, päätettiin mennä järvelle soutelemaan.
– Kapteeni perään, – sanoi Sakki.
– Kunpa siksi ensin tulisinkin.
– On sinussa kuitenkin alkua, mutta meissä muissa ei ole alkuakaan.