»Niin.»
»En uskalla.»
»Uskaltakaa sentään.»
»Minä ajattelen, että teillä on sangen loivat olkapäät.» Knight näytti hieman punastuvan.
»Ja että päälaellanne on pieni kalju kohta.»
»Heh-heh! Kaksi auttamatonta puutosta», virkkoi Knight, jonka ääni kuulosti hieman kolealta. »Ne luullakseni ovat naishenkilön silmissä paljoa pahemmat kuin se, että henkilöä pidetään itsetietoisena.»
»Erittäin hienosti sanottu», vastasi Elfride, joka oli liian kokematon tajutakseen hänen tarkoitustansa ja niinmuodoin varsin valmis suomaan anteeksi sanojan sävyn. »Te viittasitte tuossa luonnoksessa minuun, ikäänkuin minäkin olisin sellainen lapsi. Kaikki tekevät niin. Minä en sitä ymmärrä. Tiedättehän, että olen täysi nainen. Kuinka vanhana minua pidätte?»
»Kuinka vanhana? Sanoisin seitsemäntoista. Kaikki tytöt ovat seitsemäntoista vuoden ikäisiä.»
»Olette väärässä. Minä olen pian yhdeksäntoista. Kummasta lajista pidätte enemmän: niistä naisista, jotka näyttävät nuoremmilta kuin ovat, vaiko niistä, jotka näyttävät vanhemmilta?»
»Oikopäätä arvostellen taipuisin sanomaan: niistä, jotka näyttävät vanhemmilta.»