— Tiedättekö voiko hän hyvin?
— En tiedä. Mutta teidän pitäisi tietää, hän sanoi.
— Sen myönnän. Missä hän nyt on?
Jo keskustelun alussa oli Joan Durbeyfield kokenut peittää hämmästystään pitämällä kättänsä leukansa kupeessa.
— En … en tiedä varmaan, missä hän nykyään on, hän vastasi.
Hän oli … mutta…
— Missä oli?
— Tuota, tuota … ei hän siellä enää ole…
Hän katkaisi taas puheensa siihen, ja sillä välin olivat pikku lapset sipsutelleet ovelle, missä nuorin äitinsä hameen helmaan tarttuen sopotti:
— Tämäkö herra se menee Tessin kanssa naimisiin?
— Hän on jo hänen kanssaan naimisissa, kuiskasi Joan. Mene sisään.