Mrs Dornell huokasi: "Minulla ei ole muuta sanottavaa kuin että alat mitä pikimmin asua yhdessä miehesi kanssa", virkkoi hän. "Käydä tuolla tavoin ja näytellä nuorta tyttöä — minua hävettää, kun katselen sinua!"
Hän kirjoitti heti Stephen Reynardille: "Minä pesen käteni, mitä teidän välisiinne asioihin tulee, mutta neuvon teitä yhtymään julkisesti niin pian kuin suinkin — jos haluatte välttää hälinää."
Hän saapui, ei kumminkaan ennen kuin luvattu arvonimi oli saatuna ja hän voi nimittää Bettyä "My Lady".
Myöhemmin väitettiin, että he elivät yhdessä hyvin onnellisina. Miten lieneekään, varmaa ainakin on, että heille karttui lapsia koko joukko ja että Bettystä aikanaan tuli Wessexin ensimmäinen kreivitär, kuten Reynard oli ennustanut.
Sitä pientä valkoista pukua, jota Betty oli kantanut vihkiäisissään kahdentoista vuoden iällä, säilytettiin pyhäin esineiden joukossa King's-Hintockin kartanossa, jossa halukkaat vieläkin voivat sen nähdä. Se on liikuttava, kellastunut todiste siitä, miten vähän siihen aikaan välitettiin viattoman lapsen onnesta ja miten suurta onnettomuutta siten voitiin aiheuttaa, joskaan tässä tapauksessa ei sattunut niin käymään.
Kreivin kuoltua Betty laati hänelle hautakirjoituksen, jossa hän ylisti vainajaa miesten, isien ja ystävien parhaaksi ja nimitti itseänsä hänen lohduttomaksi leskekseen.
Sellainen on nainen; tai sanoakseni paremmin — sillä ei ole syytä loukata liian yleisillä väitteillä — sellainen oli Betty Dornell.
* * * * *
Ylläoleva tarina osaksi kerrottiin, osaksi luettiin paperista eräässä Wessexin Luonnontieteellisen ja Historiallisen Seuran kokouksessa muodottomia perhosia, kivettyneitä härjänsarvia, esihistoriallisia ateriatunkioita ja muuta samantapaista koskevien, jäsenten vakavaa huomiota tavallisesti vaativien esitysten asemesta.
Mainittu seura oli luonteeltaan vapaamielinen, kansanvaltainen. Toisin ei voinut ollakaan laita siinä osassa Englantia, jossa se toimi rakkaassa, viehättävässä Wessexissä, jonka järkkymättömät dynastiat ovat vasta äskettäin alkaneet tuntea uuden, ulkoapäin tunkeutuvan hengen aikaansaamaa häiriötä, kuten Hesekielille näyssä ilmestynyt autio laakso, jonka kuivuneet luut alkoivat liikkua — Wessex, jossa kunnianarvoisat maanviljelijät, liikemiehet, papit, asianajajat ja muut hyvät ihmiset yhä vieläkin yhdestä suusta kiittävät Herraa, joka on luonut tämän mahdollisimman parhaan maailman.