Lady Mottisfont epäröi. Joka tapauksessa oli varsin selvää, ettei hän tuntenut itseään ylen onnelliseksi ajatellessaan että saisi takaisin lapsen, jonka menettämisestä hänen sydämensä oli ollut murtumaisillaan muutamia kuukausia sitten.
Vähän ajan kuluttua selvisi hänen mielialanmuutoksensa syy. Oltuaan viisi vuotta naimisissa toivoi lady Mottisfont vihdoinkin tulevansa äidiksi, ja tämä seikka sai hänet katselemaan monia asioita toisin kuin ennen. Niinpä hän ei enää pitänyt Dorothyä välttämättömänä omiensa ehtona.
Lähenevän avioliittonsa vuoksi päätti kreivitär lähteä Fernell Hallista palatakseen Lontooseen, pieneen somaan kotiinsa. Hän ei kumminkaan voinut lähteä niin pian kuin oli aikonut; vasta puoli vuotta myöhemmin hän lopullisesti muutti pois oleskeltuaan sillä välin milloin Fernell Hallissa, milloin Lontoossa. Vähää ennen lähtöänsä hän halusi puhutella sir Ashley Mottisfontia. Keskustelu tapahtui kolme päivää sen jälkeen kun lady Mottisfont oli lahjoittanut miehelleen pojan ja perillisen.
"Minä haluan puhua kanssanne", virkkoi kreivitär katsoen sir Mottisfontia suoraan silmiin, "siitä pikku lemmikistä, jonka otin toistaiseksi luokseni ja jonka olisin pitänyt omana tyttärenäni, ellei naimisiinmenoni tekisi asiaa hankalaksi."
"Niin siinä käynee", vastasi sir Ashley katsoen kiinteästi kreivitärtä. Hän huomasi, miten pari kyyneltä hitaasti nousi kreivittären silmiin, kun hän kuuli puhuvansa Dorothystä niinkuin oli puhunut.
"Älkää minua tuomitko", sanoi kreivitär äkkiä. Toivuttuaan hän jatkoi: "Jos lady Mottisfont ottaa lapsen takaisin, olisi se paljoa parempi minulle ja Dorothyllekään ei siitä voi koitua vahinkoa. Onhan hän kaikille muille paitsi meille itselle vain lapsi, johon minä olen mieltynyt, ja lady Mottisfonthan halusi kovin pitää hänet — ei tahtonut häntä mitenkään luovuttaa… Onhan toki varmaa, että hän ottaa Dorothyn mielellään takaisin?" kysyi hän huolestuneena.
"Minä tiedustelen häneltä asiaa vielä kerran", vastasi parooni.
"Jätättekö Dorothyn tänne toistaiseksi?"
"Jätän. Olen vuokrannut talon vielä kuukaudeksi."
Vasta muutamia päiviä myöhemmin hän puhui vaimolleen ehdotuksesta. Lady Mottisfont oli silloin jokseenkin voimissaan, ja Lontoosta oli tullut tieto, että kreivitär oli mennyt naimisiin. Parooni tuskin ehti mainita Dorothyn nimen, kun lady Mottisfont jo osoitti kärsimättömyyden oireita.
"Dorothy ei ole käynyt minulle mitenkään vastenmieliseksi", sanoi hän, "mutta minä tiedän, että nyt on olemassa eräs, joka on minua lähempänä. Sinun tulee muistaa, että Dorothy itse päätti muuttaa kreivittären luo, kun minä pyysin häntä valitsemaan jommankumman meistä."