Kun me menemme kutsuihin, esimerkiksi Kesselmeyerille tai konsuli Goudstikkerille, joka asuu Alsterdammin varrella, tai senaattori Bockille Rathausstrasselle, täytyy meidän ottaa vuokrahevonen. Olen jo monta kertaa pyytänyt Grünlichiä hankkimaan vaunut, sillä ne olisivat tarpeelliset täällä maalla. Hän on myös puolittain luvannut sen minulle, mutta hän ei, ihmeellistä kyllä, ylimalkaan lähde mielellään minun kanssani vieraisille. Eikä hän ilmeisestikään pidä siitä, että puhelen toisten kanssa. Voisiko hän olla mustasukkainen?
Huvilamme, josta jo olen kertonut sinulle perinpohjaisesti, rakas äiti, on todellakin hyvin kaunis ja on käynyt yhä kauniimmaksi kun olemme hankkineet uusia huonekaluja. Alakerran salonkia vastaan sinulla ei voisi olla mitään muistuttamista: se on ylt'yleensä ruskeata silkkiä. Viereisessä ruokasalissa on hyvin kaunis seinälaudoitus; tuolit ovat maksaneet kukin 25 sievoista markkaa. Minä istun orvokkihuoneessa, jota käytetään arkihuoneena. Ja sitten siellä on vielä tupakka- ja pelihuone. Saliin, joka täyttää toisen puolen yläkertaa eteisen vastakkaisella puolella, on pantu keltaiset ikkunaverhot, ja se näyttää nyt erittäin hienolta. Yläkerrassa ovat makuu-, kylpy-, pukeutumis- ja palvelijainhuoneet. Keltaisten rattaiden ajajana meillä on pieni ratsaspalvelija. Olen jotakuinkin tyytyväinen molempiin naispalvelijoihin. En tiedä, ovatko he aivan rehellisiä, mutta eihän minun tarvitse ajatella joka lanttia, Luojan kiitos. Sanalla sanoen: kaikki on nimemme mukaista.
Mutta nyt tulee tässä vielä eräs asia, rakas äiti, tärkein kaikista, olen säästänyt sen kirjeen loppupäähän. Joku aika sitten minusta tuntui niin merkilliseltä, tiedätkös, en ollut oikein terve enkä oikein kipeäkään. Tilaisuuden sattuessa kysyin neuvoa tohtori Klaassenilta. Hän on aivan pikkuruikkuinen herra, jolla on suuri pää ja siinä vielä suurempi hattu. Hän pitää aina ruokokeppiään, jonka päässä on pyöreä luulevy, pitkää poskipartaansa vasten, joka on melkein kirkkaan vihreä, koska hän on jo monta vuotta värjännyt sitä mustaksi. Olisitpa nähnyt hänet! Hän ei vastannut lainkaan, kohensi silmälasejaan, räpytteli punaisia silmiään, nyökkäsi minulle potaattinenällään, hihitti ja tarkasti minua niin häikäilemättömästi, etten tiennyt mitä tehdä. Sitten hän tutki minut ja sanoi, että kaikki järjestyisi mitä parhaiten, minun tuli vain juoda kivennäisvettä, sillä minä olin ehkä hiukan heikkoverinen. — Voi äiti, ilmoita se rakkaalle isälle hyvin varoen, jotta hän voisi kirjoittaa sen sukupapereihin. Ensi tilassa saat kuulla lisää!
Sano isälle, Christianille, Klaralle, Thildalle ja Ida Jungmannille sydämelliset terveiseni. Olen äskettäin kirjoittanut Thomakselle Amsterdamiin.
Uskollinen ja kuuliainen tyttäresi
Antonie.
2 p:nä elokuuta 1846.
Rakas Thomas.
Olen ilokseni lukenut yhdessäolostasi Christianin kanssa Amsterdamissa; ne ovat varmaan olleet hauskoja päiviä. En ole vielä saanut tietoja veljesi loppumatkasta Ostenden kautta Englantiin, mutta toivon, että Herra on suonut sen sujua hyvin. Toivon myös, ettei hänen, kun hän nyt on päättänyt jättää tieteelliset opintonsa, ole oleva liian myöhä opiskella kunnollisesti esimiehensä M. Richardsonin luona, ja että hänellä on oleva menestystä kauppa-alalla. Mr. Richardson (Threedneedle Street) on, kuten tiedät, liikkeen läheinen kauppaystävä, ja iloitsen siitä, että molemmat poikani ovat saaneet paikan liikkeissä, jotka ovat ystävällisissä suhteissa kanssamme. Siitä johtuvan siunauksen olet sinä jo voinut huomata: Tyydytyksekseni olen kuullut, että herra van der Kellen jo ensi neljännesvuoden kuluttua on kohottanut palkkaasi ja on antava sinulle edelleen sivuansiota; olen vakuutettu siitä, että sinä olet kunnollisella käytöksellä osoittautuva tuon luottamuksen arvoiseksi nyt sekä vastedes.
Mutta samalla minua surettaa se, ettei sinun terveytesi ole ollut aivan hyvä. Se, mitä kirjoitit hermostumisesta, toi mieleeni oman nuoruuteni, jolloin työskentelin Antwerpenissä, josta minun täytyi lähteä Emsiin terveyslähteelle. Jos sama keino osoittautuisi tarpeelliseksi sinullekin, poikani, olen tietenkin valmis, kuten hyvin ymmärtänet, avustamaan sinua rahalla sekä neuvoilla, vaikka pelkään yleensä muita menoja nykyisinä valtiollisesti rauhattomina aikoina.