Ajattelee: Nyt ne eivät olekkaan vanhan paasikiven suojassa, ja mietiskelee, miksi niitten pitää olla tuollaisia harmaita lintuja, joitten tulee olla Moenilla vuodet umpeen, kun niin monet muut saavat matkata etelää kohden — — —
Kun varis on asettunut paikoilleen, tapaa myrsky olla lähellä.
Tulee heikko tuulahdus ilmassa, ja hetken perästä alkaa sadetta valua pilvistä. Uuniin on pantava paljo turvetta, jotta huone saadaan pysymään lämpöisenä. Vähitellen heikko tuulahdus kiihtyy kylmäksi tuuleksi, joka mellastaa kovasti talossa. Vinkuu joka raossa, ja ulkoa kuuluu usein siltä, kuin astuisi joku portaille.
Ja pimeys peittää kaikki.
Viimeisenä päivänä Lokakuuta.
Tänä iltana tulee varmaan toisenlainen myrsky.
Pilviä kertyy kertymistään moneen kerrokseen. Pilviä, jotka ovat hailean lämpimiä, niin että ilma käy ummehtuneeksi huoneessani, missä ikkunat on kiinni naulattu.
Jotakin on odotettavissa.
Moen on hiljaa ja kuuntelee. Itse merikin vetäytyy kokoon tässä äärettömässä hiljaisuudessa ei tahdo kuitenkaan asettua — murahtelee vähän tuontuostakin, ikäänkuin tahtoisi se kysyä, mitä tämä nyt on, mutta ei sitä sentään näytä, vaan pysyy siivona.
Minä en myöskään tunne olevani oikein hyvällä mielin. Saatan samalla yhtä hyvin mennä Katrine Roslin luokse.