"Kaikki kuninkaan hallussa olevat maat Aasiassa ovat kuninkaan ja kuningas hallitsee maitaan mielensä mukaan."
"Lakedaimonilaiset liittolaisineen eivät saa hyökätä kuninkaan alueelle pahassa tarkoituksessa, eikä kuningas Lakedaimonilaisten tahi heidän liittolaistensa alueelle pahassa tarkoituksessa."
"Jos joku Lakedaimonilaisten tahi heidän liittolaisten joukosta ahdistaa kuninkaan maata, niin ovat Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa velvolliset estämään häntä; ja jos joku kuninkaan alamaisista ahdistaa Lakedaimonilaisia tahi heidän liittolaisiansa, niin on kuningas velvollinen estämään häntä."
"Tissafernees pitää huolta läsnäolevien laivueitten ravinnosta sovinnon mukaan, kunnes kuninkaan laivat saapuvat. Kuninkaan laivojen saavuttua olkoon Lakedaimonilaisten vallassa itse hankkia ravintoa laivoilleen, jos niin haluavat; mutta jos he haluavat saada ylläpitoa Tissaferneeltä, niin antakoon hän sen sillä ehdolla, että Lakedaimonilaiset ja liittolaiset, sodan loputtua, korvaavat sen, mitä häneltä ovat saaneet".
"Kun kuninkaan laivat ovat saapuneet, käyvät Lakedaimonilaisten ja heidän liittolaistensa laivat sotaa yhdessä kuninkaan laivojen kanssa, miten Tissafernees yhdestä tuumin Lakedaimonilaisten ja heidän liittolaistensa kanssa määrää."
"Jos tahdotaan tehdä rauha Ateenalaisten kanssa, tehtäköön se yhteisen sopimuksen mukaan."
Tämmöiset olivat sopimukset. Tämän jälkeen valmistautui Tissafernees noudattamaan Foinikilaisia laivoja, kuten oli määrätty, ja muihin toimiin, joita hän oli luvannut. Ainakin tahtoi hän näyttää olevansa näissä toimissa.
Boiootialaiset valloittivat loppupuolella talvea kavaltamisen avulla Ooroopoksen, jossa Ateenalaisilla oli vartioväki. Tässä toimessa oli heillä avustajina sekä Eretrialaisia että Ooroopolaisiakin miehiä, jotka tuumivat saada Euboiaa luopumaan. Sillä koska tämä paikkakunta oli lähellä Eretriaa, niin ei ollut mahdollista, ettei se Ateenalaisten hallussa suuresti vahingoittanut Eretriaa ja koko Euboiaakin. Valloitettuansa Ooroopoksen, lähtivät Eretrialaiset Rodokseen, kehottaen Peloponneesolaisia tulemaan Euboiaan. Mutta he riensivät mieluummin ahdistetun Kioksen avuksi ja purjehtivat kaikilla laivoillaan Rodoksesta. Kun he olivat Triopionin edustalla, näkivät he Kalkeesta tulevien Ateenalaisten laivojen purjehtivan aavalla merellä; mutta kun ei kumpikaan tehnyt hyökkäystä, saapuvat toiset Samokseen, toiset Mileetokseen. Peloponneesolaiset huomasivat nyt, etteivät he meritaistelutta voineet tulla Kiokselle avuksi.
Tähän loppui talvi, ja kului loppuun 20 vuosi sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut.
Heti alussa seuraavaa kevättä lähetettiin Derkylidas, Spartalainen mies, vähäisellä sotajoukolla maitse Helleespontokseen saattamaan Abydosta luopumaan, joka oli Mileetolainen siirtokunta; Kiolaiset pakotettiin, piirityksen ahdistamina, meritaisteluun, jota vastoin Astyokos oli kahdella päällä, miten hän auttaisi heitä. Astyokoksen vielä ollessa Rodoksessa, olivat he saaneet Mileetoksesta Pedaritoksen kaaduttua päällikökseen Spartalaisen miehen, nimeltä Leoon, joka oli seurannut Antistenesta laivamiehenä, ja Mileetosta vartioivia 12 laivaa, joista viisi oli Turista, neljä Syrakuusasta, yksi Anaiasta, yksi Mileetoksesta ja yksi Leoonista. Kiolaiset lähtivät liikkeelle koko sotaväkineen ja asettuivat varmaan paikkaan, ja heidän laivansa, luvultaan 36, niinikään purjehtivat taisteluun Ateenalaisten 32 laivaa vastaan. Tässä ankarassa taistelussa eivät Kiolaiset liittolaisineen joutuneet kylläkään tappiolle, mutta myöhään illalla palasivat he kaupunkiinsa.