Korjattuansa laivansa, lähtivät Seestoksessa majailevat Ateenalaiset neljäntenä päivänä laivatappelun jälkeen luopunutta Kytsikosta ahdistamaan. Nähtyänsä Harpagionin ja Priapoksen edustalla kahdeksan Bysantionista purjehtivaa laivaa, hyökkäsivät he näitä vastaan ja ottivat laivat, voitettuansa maaväen. Saavuttuansa Kytsikokseen, joka oli linnoittamaton, palauttivat he tämän kaupungin kuuliaisuuteen ja kantoivat siltä veroa. Peloponneesolaiset purjehtivat sillä välin Abydoksesta Elaius-kaupunkiin ja korjasivat siellä olevat valloitetut eheät laivansa; muut olivat Elaiusilaiset polttaneet. Euboiaan lähettivät he Hippokrateen ja Epikleen hakemaan laivat sieltä.
Näihin aikoihin purjehti Alkibiadeeskin 13 laivallaan Kaunoksesta ja Faseeliksesta Samokseen, ilmoittaen saaneensa aikaan, etteivät Foinikilaiset laivat liittyisi Peloponneesolaisiin ja että hän oli entistä enemmän tehnyt Tissaferneen suopeaksi Ateenalaisia kohtaan. Hän miehitti yhdeksän laivaa entisten lisäksi, ja näiden avulla hän kiskoi paljon rahaa Halikarnassolaisilta, ja linnoitti Koossaaren. Tämän toimitettuansa ja asetettuansa päällikön Koossaareen, palasi hän syyspuoleen Samokseen.
Saatuansa tiedon, että Peloponneesolaisten laivat olivat purjehtineet Mileetoksesta Helleespontokseen, suuntasi Tissafernees matkansa Aspendoksesta Jooniaa kohti. Peloponneesolaisten ollessa Helleespontoksessa, toivat Antandrilaiset, eräs Aiolilainen heimo, maitse Abydoksesta Ideevuoren toiselta puolelta raskasaseisia kaupunkiin, koska Tissaferneen Persialainen alipäällikkö, Arsakos, oli heitä loukannut kuten Delolaisiakin. Teeskennellen, että häntä uhkasi vihollinen, jonka nimeä hän ei maininnut, oli hän käskenyt Delolaisia, jotka asuivat Atramyttionissa siitä ajasta, kun Ateenalaiset, puhdistaen Delos-saarta, olivat karkoittaneet heidät sieltä, hankkimaan hänelle paraimmat miehensä sotilaiksi. Mutta houkuteltuansa nämät ulos kaupungista ystäviksensä ja liittolaisiksensa, oli hän antanut miehiensä ympäröidä ja ampua heidät kuoliaaksi. Tämän ilkityön takia ja koska hän muutenkin sietämättömästi heitä oli kohdellut, pelkäsivät he, että hän vieläkin ehkä tuottaisi heille onnettomuuksia, jonka tähden he karkoittivat hänen vartioväkensä linnasta.
Kun Tissafernees kuuli tästä Peloponneesolaisista lähteneestä ilkityöstä paitsi muista Mileetoksessa ja Knidoksessa harjoitetuista vehkeistä, sillä myöskin Knidoksesta olivat hänen vartijansa karkoitetut, ja koska hän arveli olevansa vallan pahassa maineessa heidän luonansa ja pelkäsi, että he häntä ehkä vieläkin vahingoittaisi, sekä nähden Farnabatsoksen lyhyemmässä ajassa ja vähemmillä kustannuksilla saavuttaneen enemmän, kuin hän Ateenailta, niin päätti hän matkustaa Peloponneesolaisten luokse Helleespontokseen, puolustautuaksensa mitä kauniimmilla sanoilla syytöksistä Antandroksen tapahtuman ja Foinikilaisten laivojen johdosta sekä muittenkin syytöksien suhteen. Saavuttuansa Efesokseen, toimitti hän uhrin Artemis-jumalattarelle. Tätä kesää seuraavan talven loputtua, kuluu 21 vuosi loppuun.