Heti tämän hallitusmuodon muutoksen tapahtuessa pakenivat Peisandros ja Aleksiklees puoluelaisineen ja harvainvallan innokkaimmat kannattajat salassa Dekeleiaan. Mutta Aristarkos, joka sattui olemaan päällikkönä, lähti yksin heistä kiiruusti raaimpien nuolenampujien joukon seuraamana Oinoeeseen, joka on linnoitus Attikan ja Boiootian rajalla. Tätä piirittivät Korintolaiset omasta puolestaan, kutsuttuansa Boiootialaiset avukseen Oinoeen läheisyydessä heille tapahtuneen onnettomuuden tähden, jossa tilaisuudessa joukko heidän Dekeleiasta palaavia miehiään oli surmattu. Keskustelussaan Oinoeelaisten kanssa valehtelee Aristarkos, että Ateenan asukkaat olivat sopineet Lakedaimonilaisten kanssa sekä muistakin asioista että Oinoeen jättämisestä Boiootialaisten valtaan; niin oli muka päätetty. Luottaen häneen päällikkönä, ja koska he piirityksen takia eivät tietäneet asiain menosta, lähtivät he linnasta sopimuksen suojassa. Täten saivat Boiootialaiset Oinoeen haltuunsa. Samaan aikaan lakkasivat myöskin harvainvalta ja levottomuudet Ateenassa.
Kun ei kukaan Tissaferneen alapäälliköistä, hänen ollessaan Aspendoksessa, hankkinut ravintoa Mileetoksessa oleville Peloponneesolaisille, ja kun ei Foinikilaisia laivoja eikä Tissafernestakaan näkynyt eikä kuulunut, vaan sitä vastoin hänen seuraansa lähetetty Filippos ja toinenkin Faseeliksessa oleskeleva Hippokratees niminen Spartiati kirjottivat laivanpäällikölle Mindarokselle, etteivät mainitut laivat ensinkään saapuisi, ja että Tissafernees heitä pahoin kohteli, ja koska Farnabatsos sitoutui, jos he toisivat laivansa hänen avukseen, nostamaan viimeisetkin alallansa sijaitsevat kaupungit kapinaan Ateenaa vastaan, yhtähyvin kuin Tissaferneeskin, arvellen tästä olevan itselleen enemmin hyötyä kuin Tissaferneelle, niin Peloponneesolaiset samaan aikaan sinä kesänä Mindaroksen johdolla äkkiarvaamatta, jotta Samoksessa majoitetut viholliset eivät tätä huomaisi, hyvässä järjestyksessä 73 laivalla lähtivät Mileetoksesta purjehtimaan Helleespontokseen. Samana kesänä oli jo tätä ennen sinne purjehtinut 60 laivaa, tehden matkalla ryöstöretkiä Kersoneesoksessa. Mutta myrskyn pakoittamana poikkesi Mindaros Ikarokseen. Odotettuansa täällä suotuisaa ilmaa viisi tai kuusi päivää, saapui hän vihdoin Kiokseen.
Kun Trasyllos kuuli hänen lähteneen Mileetoksesta, purjehti myöskin hän heti Samoksesta 55 laivalla kiiruumman kautta, jottei Mindaros ennen häntä ehtisi päästä Helleespontokseen. Saatuansa tiedon hänen olostaan Kioksessa ja arvellen hänen viipyvän siellä, asetti Trasyllos vakoilijoita Lesbokseen ja vastapäätä olevalle mannermaalle ilmoittamaan, jos laivat lähtisivät liikkeelle, jotteivät ne salassa pääsisi lähtemään. Itse hän lähti Metymneeseen ja käski hankkia jauhoja ja muita tarpeita, tehdäksensä Lesboksesta hyökkäyksen Kiokseen, jos Mindaros viipyisi siellä kauemmin. Samalla aikoi hän, jos vaan voisi, vallottaa Lesboksessa sijaitsevan Eressoksen, joka oli luopunut Ateenalaisista. Sillä Meetymneestä karkoitetut mahtimiehet olivat, saatuansa avukseen Kymeestä noin 50 raskasaseista ja pestattuansa miehiä mannermaalta, joten niitä oli yhteensä ehkä 300, ensin tehneet hyökkäyksen Meetymneetä vastaan Teebalaisen Anaksandroksen johdolla, koska hän oli heidän heimolaisensa. Mutta kun Meetymneetä vastaan rynnännyt Ateenalainen vartioväki oli torjunut tämän heidän yrityksensä, ja kun he myöskin taistelussa ulkopuolella kaupunkia olivat joutuneet tappiolle, niin he kulkivat vuorten yli ja nostivat Eressoksen kapinaan. Trasyllos purjehti kaikilla laivoillaan tätä kaupunkia vastaan, aikoen tehdä hyökkäyksen, mutta Trasybulos oli jo ennen saapunut sinne Samoksesta viidellä laivalla, heti kun sinne oli tullut tieto karkotettujen yrityksestä. Koska hän oli myöhästynyt, oli hän lähtenyt Eressoksen edustalle vartioimaan. Lisäksi tuli kaksi laivaa paluumatkalla Helleespontoksesta ja Meetymneeläisiä laivoja, joten yhteensä oli koossa 67 laivaa. He varustautuivat nyt yhdessä laivoista otetuiden sotilaiden kanssa piirityskoneitten avulla ja kaikilla keinoilla väkirynnäköllä Eressoksen vallottamiseen voimiensa mukaan.
Muonitettuansa kaksi päivää ja otettuansa Kiolaisilta kolme Kiolaista tessarakostaa mieheen, lähti Mindaros Kioksessa ankkuroittujen Peloponneesolaisten laivojen seuraamana kolmantena päivänä sieltä kiiruusti liikkeelle. Ne eivät purjehtineet aavalle merelle, jotteivät Eressoksessa ankkuroidut Ateenalaiset laivat heitä huomaisi, vaan mannermaata kohti Lesbos-saari vasemmalla. Ehdittyänsä Karterian satamaan Fookaialaisella alueella söivät he suurusta, ja purjehdittuansa sivu Kymaian söivät he puolista Arginusaissa vastapäätä Mytileneetä. Sieltä he purjehtivat pimeän yön vallitessa ja saapuivat Harmatusiin mannermaalla vastapäätä Meetymneetä, jossa he suurustivat, ja kun he täältä kiireellä olivat sivuuttaneet Lektoksen, Larissan, Hamaksitoksen ja muita sikäläisiä paikkakuntia, saapuivat he ennen puoliyötä Roiteioniin, joka jo on Helleespontoksessa. Muutamat alukset ehtivät aina Sigeioniin saakka ja muualle näillä tienoilla.
Kun vartijat antoivat merkin Ateenalaisten Seestoksessa oleville 18 laivalle, ja kun sieltä huomattiin noitten lukuisain tulien äkkiä leimahtavan vihollisella alueella, niin he ymmärsivät Peloponneesolaisten purjehtineen sinne. He lähtivät jo samana yönä mitä kiiruimmin Kersoneesokseen ja sivuuttivat Elaius-kaupungin, koettaen purjehtimalla ulapalle päästä vihollisten laivoja pakoon. He pääsivätkin huomaamatta Abydoksessa vartioivien 16 laivan ohitse, vaikka heidän puoluelaisensa heille oli antanut käskyn tarkoin valvoa, lähtisivätkö viholliset liikkeelle. Mutta kun päivän valjetessa Mindaroksen laivasto nämät huomasi ja heti lähti niitä ajamaan takaa, niin ne eivät kaikki ennättäneet pakoon, vaikka kylläkin useimmat pääsivät Imbrokseen ja Leemnokseen, mutta neljä viimeistä joutui vihollisten valtaan Elaiusin edustalla. Yhden näistä, joka Prootesilaoksen temppelin läheisyydessä joutui rannalle, valtasivat viholliset miehineen ja kaksi muuta ilman miehistöä, neljännen taas miehittömän polttivat he Imbroksen läheisyydessä.
Kun tämän jälkeen Abydoksesta ja muualta oli kokoontunut yhteensä 86 laivaa, ryhtyivät Lakedaimonilaiset piirittämään Elaius kaupunkia; mutta kun he, koko sen päivän koetettuansa, eivät saaneet sitä haltuunsa, purjehtivat he takaisin Abydokseen.
Kun Ateenalaiset, täten pettyneinä vartijoittensa tarkkaamattomuuden kautta, koska eivät luulleet vihollisten laivojen heidän huomaamattansa pääsevän lähtemään, vaan yhä tyyneesti jatkoivat piiritystä, kuulivat vihollisten poistuneen Eressoksesta, niin he kiiruhtivat avuksi Helleespontokseen. He ottivat kaksi Peloponneesolaisten laivaa, jotka liian rohkeina olivat takaa-ajaen purjehtineet ulapalle. Saavuttuansa Elaiukseen seuraavana päivänä, laskivat he siellä ankkurit. Tässä heihin yhtyivät Imbrokseen paenneet laivansa, ja he valmistautuivat viisi päivää meritaistelua varten.
Tämän jälkeen taistelivat he seuraavalla tavalla: Ateenalaiset purjehtivat siivittäin, asettuen pitkin rantaa Seestoksen puolelle, jonka huomattuansa Peloponneesolaiset kävivät heitä vastaan Abydoksesta. Kun he olivat taisteluasennossa, levittivät Ateenalaiset 76 laivaansa pitkin Kersoneesosta, alkaen Idakoksesta aina Arrianoihin saakka; Peloponneesolaiset taas Abydoksesta Dardanokseen 86 laivaa käsittävän laivastonsa. Peloponneesolaisten oikean siiven muodostivat Syrakuusalaiset, toisen taas Mindaros paraiten purjehtivien laivojen johtajana. Ateenalaisten vasempaa siipeä johti Trasyllos, oikeaa Trasybulos, muut päälliköt seisoivat kukin määrätyllä paikallaan. Kun Peloponneesolaiset kiiruhtivat alkamaan taistelua, ja koska he vasemmalla siivellään ulottuivat Ateenalaisten oikeata siipeä ulommas, uhaten sulkea näitä pääsemästä ulos merelle, niin Ateenalaiset, kun huomasivat, mihin viholliset aikoivat heitä estää purjehtimasta, kävivät heitä vastaan ja heidän onnistui ehtiä ennen näitä. Mutta kun Ateenalaisten vasen siipi jo oli ehtinyt sivu Kynos-seema nimisen niemikön, niin heikontui laivasto heidän keskirintamallansa ja hajaantui, varsinkin kun heillä oli pienempi määrä laivoja käytettävänä, ja kun Kynos-seeman seutu muodostaa suippuisen kulman, niin ettei voi nähdä, mitä toisella puolella sitä tapahtuu.
Rynnäten keskustaa vastaan, ajoivat Peloponneesolaiset Ateenalaisten laivat kuiville. He astuivat myöskin maihin ja saivat täydellisen voiton. Avuksi keskusrintamalle ei päässyt Trasybuloksen miehet oikealta siiveltä heitä ahdistavilta laivoilta, eivätkä Trasylloksen johtamat sotilaat vasemmalta siiveltä. Sillä Kynos-seema niemikkö esti heitä näkemästä tapahtumia sen toisella puolella, ja sitä paitsi Syrakuusalaiset sekä muut viholliset, yhtä lukuisina kuin he itse, sulkivat heiltä tien, kunnes vihdoin osa Peloponneesolaisista laivoista, varmoina voitostaan, eri haaroilta alkoi hätyyttää vihollisia ja joutui epäjärjestykseen. Kun Trasybulos huomasi vastustajainsa laivojen pidättäytyvän, niin hänkin lakkasi levittämästä siipeään, vaan kääntyi vihollisia vastaan ja karkoitti heidät vastarinnan kukistettuansa. Sitten hän kääntyi Peloponneesolaisten voittoisaa laivastoa vastaan, joka järjestyksettä harhaili ulapalla, ja saattoi hyökkäyksillään useimmat niistä semmoiseen pelkoon, että ne pakenivat miekanlyönnittä. Syrakuusalaiset, jotka jo Trasyllos oli karkottanut pakosalle, pakenivat nyt vielä nopeammin, kun näkivät toistenkin peräytyvän.
Kun Peloponneesolaiset tappionsa jälkeen ensin enimmiten olivat paenneet Meidios-joelle, mutta sittemmin Abydokseen, valtasivat Ateenalaiset kuitenkin ainoastaan muutamia aluksia; sillä koska Helleespontos on ahdas, tarjosi se vihollisille lukuisia turvapaikkoja. Mutta tämä voitto merellä oli Ateenalaisille suuresta merkityksestä. Sillä tähän saakka pelättyänsä Peloponneesolaisten laivastoa sekä muitten pienten kärsimiensä tappioitten johdosta että varsinkin Sikeliassa heitä kohdanneen onnettomuuden vuoksi, pääsivät he nyt epäluottamuksesta itseensä ja pitämästä vihollisia itseään etevämpinä laivaston puolesta. Vihollisilta valtasivat he kahdeksan Kiolaista, viisi Korintolaista, kaksi Boiootialaista ja kaksi Amprakialaista laivaa sekä yhden Leukadialaisen, yhden Lakedaimonilaisen, yhden Syrakuusalaisen ja yhden Pelteeneeläisen laivan. Itse menettivät he 15 laivaa. Pystytettyänsä voitonmerkin Kynos-seeman niemikölle, korjattuansa laivanhylyt rannalle ja luovutettuansa kaatuneet vihollisille, lähettivät he kolmisoutulaivan Ateenaan ilmoittamaan voitosta. Ateenalaiset, jotka Euboian onnettomuuden ja sisällisten levottomuuksien johdosta olivat joutuneet epätoivoon, rohkaistuivat suuresti, kun saapuva laiva heille toi sanoman odottamattomasta onnenkohtauksesta, ja arvelivat vielä voivansa päästä voitolle, jos he vain innolla ryhtyisivät toimiin.