Samaan aikaan valloittivat Meelolaiset taas osan Ateenalaisten piiritysmuurista, jossa oli vähälukuinen vartiojoukko. Mutta silloin saapui Deemeaan pojan Filokrateen johdolla uusi sotajoukko Ateenasta. Kun nämät voimakkaasti piirittivät kaupunkia, ja kun kaupunkilaisten kavaluuskin tuli avuksi, antautuivat Meelolaiset Ateenalaisille ilman ehtoja. Ateenalaiset surmasivat kaikki täysikasvaneet miehet, jotka he saivat haltuunsa, mutta möivät naiset ja lapset orjiksi. Valloitettuansa tämän paikkakunnan, lähettivät Ateenalaiset sinne myöhemmin viisisataa siirtolaista.

KUUDES KIRJA.

Samana talvena tahtoivat Ateenalaiset taas Lakeen ja Eyrymedoonin sotajoukkoa suuremmalla sotavoimalla purjehtia Sikeliaan, koettaaksensa valloittaa tämän saaren, jos vaan voisivat. Useimmat heistä eivät tunteneet, kuinka suuri tämä saari oli, ja kuinka paljon asukkaita, sekä Helleenejä että barbareja, siellä löytyi, eivätkä ymmärtäneet ryhtyvänsä sotaan, joka oli miltei Peloponneesolaisia vastaan käydyn sodan vertainen. Sillä purjehtiakseen ympäri Sikeliaa tarvitsee lastilaiva lähes kahdeksan päivää. Mutta vaikka tämä saari on niin suuri, erottaa ainoastaan 20 stadion merimatka sen mannermaasta.

Seuraavat kansakunnat olivat ennenmuinoin sen asukkaina. Vanhimpina asukkaina eräässä osassa tätä maata mainitaan olleen Kykloopit ja Laistrygonit, joiden syntyperästä en voi mitään sanoa, enemmän kuin siitä, mistä he ovat tänne tulleet ja mihin hävinneet. Riittäköön se, mitä runoilijat tästä sanovat, ja olkoon jokaisella oma käsityksensä tästä asiasta.

Näitten jälkeen näyttävät Sikanit ensinnä asettuneen tänne, ja, kuten itse väittävät, näitä ennenkin, ollen muka saaren alku-asukkaita. Vaan itse asiassa olivat he Ibeerialaisia, joita Ligyalaiset olivat karkottaneet Ibeeriassa juoksevalta Sikanos-joelta. Näistä tämä saari, jota ennen kutsuttiin Trinakriaksi, sai silloin nimekseen Sikania.

Ilionin valloittamisen jälkeen saapui tälle saarelle laivoilla joukko Trooalaisia, jotka olivat lähteneet Akaialaisia pakoon. Nämät asettuivat Sikanien naapureiksi ja kutsuttiin yhteisellä nimellä Elymoiksi, ja heidän kaupunkinsa nimet olivat Eryks ja Egesta. Heidän yhteyteen asettui myöskin joukko Fookilaisia, joita myrsky paluumatkalla Troiasta oli ajanut ensin Libyaan ja sieltä vienyt Sikeliaan. Sikelialaiset, jotka Opikalaisten karkottamina asuivat Italiassa, tulivat sieltä yli salmen oman todennäköisen kertomuksensa mukaan lautoilla myötätuulen avulla, tahi ehkäpä muullakin tavalla. Vielä nytkin löytyy Italiassa Sikelialaisia, ja viimemainittu maa sai nimekseen Italia erään Sikelialais-kuninkaan Italon mukaan. Saavuttuansa Sikeliaan suurella sotavoimalla, voittivat he Sikanit taistelussa ja ajoivat heidät saaren eteläisiin ja läntisiin osiin, antaen saarelle nimeksi Sikelia Sikanian asemesta. He asettuivat asumaan saaren hedelmällisimpiin paikkoihin, jotka he pitivät hallussaan lähes 300 vuotta, kunnes Helleenit saapuivat Sikeliaan; ja vielä nytkin omistavat he saaren keski- ja pohjoisosat. Myöskin Foinikilaisia asui pitkin koko Sikelian rannikoita, pitäen hallussaan niemiköt ja läheiset saaret kaupankäymistä varten Sikelialaisten kanssa. Mutta kun Helleenit suuressa määrin yli meren purjehtivat saareen, jättivät he useimmat paikkakunnistaan, ottaen yhteisiksi asunnoikseen Motyee, Soloeis ja Panormos nimiset kaupungit Elymojen kanssa, osaksi luottaen Elymojen liittoon, osaksi koska sieltä oli lyhyin merimatka Sikeliasta Karkeedooniin. Näin paljo ja täten sijotettuina asui barbareja Sikeliassa.

Ensimmäiset Sikeliaan purjehtineet Helleenit olivat Kalkidilaisia Euboiasta, jotka Tukleen johdolla Naksokseen rakensivat Apolloon Arkeegetoksen alttarin, joka nyt on ulkopuolella kaupunkia. Tällä alttarilla teoorit, lähtiessään Sikeliasta, ensin uhraavat. Seuraavana vuonna perusti Heerakleidi Arkias Korintoksesta Syrakuusan karkotettuansa Sikelialaiset saarelta, joka nyt ei enää ole veden ympäröimänä, vaan muodostaa sisäosan kaupunkia. Myöhemmin varustettiin myöskin ulko-osa muurilla ja kaupunki tuli vallan väkirikkaaksi. Viisi vuotta Syrakuusan perustamisen jälkeen lähtivät Kalkidilaiset Tukleen johdolla Naksoksesta, karkottivat Sikelialaiset ja perustivat Leontinoin ja sitten Kataneen. Katanaiot määräsivät Euarkon perustajakseen.

Samaan aikaan saapui myöskin Sikeliaan Lamis johtamallaan siirtolaiskunnalla Megarasta, ja perusti Pantakyos virran varrelle Trootilon nimisen siirtolan. Myöhemmin lähti hän sieltä Leontiniin ja asui vähän aikaa sikäläisten Kalkidilaisten kanssa yhdessä; mutta näitten karkottamana perusti hän Tapsoksen ja kuoli kohta sen jälestä. Hänen seuralaisensa lähtivät Tapsoksesta ja perustivat yhdessä Sikelialaisen kuninkaan Hybloonin kanssa, joka luovutti heille tämän maan ja asettui heidän johtajaksensa, Hybliläisen Megaran. He olivat asuneet täällä 245 vuotta, kun Syrakuusan yksinvaltias Geloon heidät karkotti tästä kaupungista ja maasta. Mutta ennen karkottamistaan, ehkä 100 vuotta sinne asettumisensa jälkeen, olivat he lähettäneet Pamilloksen perustamaan Selinuksen. Hän oli Megarasta, heidän emäkaupungistaan, asettunut asumaan heidän keskeen ja johti tätä siirtokuntaa.

Gelan perustivat Antifeemos Rodoksesta ja Entimos Kreetasta yhdessä, kumpikin tuoden siirtolaisensa, 45 vuodella Syrakuusan perustamisen jälkeen. Nimensä sai kaupunki Gelas virrasta, mutta paikka, jossa kaupunki nyt sijaitsee, ja joka ensin linnoitettiin, nimitettiin Lindioi. Niille säädettiin Dorilaiset lait. Lähemmäs 108 vuotta oman asutuksensa jälkeen perustivat Geloolaiset Akragas kaupungin, nimittäen sen Akragas virran mukaan. Perustajiksi olivat he asettaneet Aristonooksen ja Pystiloksen, jotka säätivät kaupungille Geloolaiset lait.

Tsankleen perustivat alkuaan Opikian maassa sijaitsevasta Kalkidilaisesta Kymee nimisestä kaupungista lähteneet rosvot, mutta myöhemmin saapui myöskin suuri joukko siirtolaisia Kalkiksesta ja muualta Euboiasta ja asettui asumaan entisten asukkaiden kanssa. Perustajina olivat Perieerees ja Krataimenees, viimemainittu Kymeestä, edellinen Kalkiksesta. Sikelialaiset kutsuivat kaupungin ensin Tsanklee nimellä, siitä että paikka on sirpinmuotoinen: sirpin kutsuvat näet Sikelialaiset Tsanklon. Myöhemmin karkottivat heidät Samolaiset ja muut Joonialaiset, jotka paeten Meedialaisia tulivat Sikeliaan. Mutta vähää myöhemmin karkotti Reegionin itsevaltias Anaksilas Samolaiset ja asetti kaupunkiin asujiksi erisukuisia ihmisiä, antaen sille muinoisen kotikaupunkinsa nimen Messeenee.