— Häpeä toki, Leena, tahdotko niin mielelläsi päästä meistä? Kukapa sitten kirjoittaisi kirjeesi ja neuvoisi sinulle kertomataulua?
Leena nauroi. — Onpa tuo Bella aika lipokieli, — sanoi hän ja meni.
Kovin sukkelaan kuluivat Fågelvikissä Hannan kolme määräpäivää. Nuoret kävivät puolukassa ja sieniä keräilemässä, purjehtivat Pentin kanssa, uivat ja lukivat ääneen, polttivat kokkoa iltasilla ja paistoivat potaatteja kuumassa porossa.
Hannalla oli eräänä päivänä keskustelu Bellan äidin kanssa. Hän kertoi aikomuksestaan vetäytyä pois Bellasta sekä syystä siihen.
— Ettekö usko, täti, että olisi ollut parasta, jos olisin niin tehnyt? — kysyi hän.
Rouva Palmfelt katseli häneen tarkkaan. — Mistä sinä olet saanut moisia epäilyksiä? — kysyi hän ystävällisesti tarttuen Hannan käteen.
— Minulle on sanottu, että minun vaikutukseni Bellaan on paha, — vastasi Hanna punastuen. — Olenpa luullut huomanneeni, että tekin, täti levottomuudella katselette meidän seurustelemistamme.
— Eiköhän joka äiti jonkunmoisella levottomuudella seuraa lapsensa kehitystä, varsinkin kun sillä on niin taipuvainen luonne kuin Bellalla. Mutta ole sinä vaan huoleton, ei minulla koskaan ole ollut syytä peljätä sinun vaikutustasi. Ensi hetkestä näin, että pohja sinun luonteessasi on vilpitön ja hyvä, vaikka olot ovat kehittäneet sinut epätasaiseksi ja hiukan tylyksi. Päinvastoin olen ilolla luullut huomanneeni, että Bella on kehittynyt lujemmaksi ja että hän suuremmalla innolla kuin ennen koettaa itseänsä kasvattaa. Ole sentähden aivan huoleton, hyvä Hanna, ja ole yhä edelleen Bellan ystävänä. Kukaan ei siitä iloitse enemmän, kuin minä. Ja ellen erehdy, voipi Bella vuorostaan tehdä sinulle hyvää…
— Oi, täti, sen minä tunnen joka päivä. Minä saattaisin ihan kuivua ja kivettyä, ellei minulla olisi Bella. Hänen kunnioituksensa kiihoittaa minua enimmin hyvyyteen pyrkimään.
Rouva Palmfelt pudisti hänen kättään. — Siunatkoon Jumala teidän ystävyyttänne, — lausui hän lempeästi, — kestäköön se elämänne loppuun saakka. Uskollinen ystävä on kaikkia maailman aarteita kalliimpi.